{{tag>wiki:luokka:teollisuus wiki:luokka:metalliteollisuus}}

====== Harkkohytti ======
{{:wiki:harkkohytti_juankoski-siikajärvi-särkkä.jpg?450|}} 


===== Määritelmä =====
 
raudanvalmistukseen käytetty kertatäyttöinen sulatusuuni

===== Kuvaus =====

Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. [[wiki:rautaruukki|Ruukeilla]] ne korvautuivat masuuneilla 1700-luvulta alkaen. Ruukkien harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle.

Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, [[wiki:kanava|kanavien]] ja tuotantorakenteiden jäännöksiä. Raudanvalmistuksesta ja jalostamisesta kertovat maastossa oleva kuona (slagi, pajakuona) ja malmikasat. Itse harkkohytti voi erottua kiviröykkiönä tai matalana maakumpuna. Usein hytin sijainti paljastuu vasta arkeologisissa kaivauksissa. Harkkohytin ympäristössä saattaa olla [[wiki:hiilimiilu|hiilimiilu]] tai hiilivarastoja. Myös tienpohjia sekä asuin- ja talousrakennuksia on yleensä löydettävissä.

Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja.

Harkkohytin läheisyydessä on sen toimintaan olennaisesti liittyviä rakenteita ja raaka-ainevarastoja. Harkkohytin luona on yleensä [[wiki:hiilimiilu|hiilimiilu]]. Lisäksi maastossa voi näkyä merkkejä järvimalmikasoista, pasutusrovioista, kuonakasoista sekä hytin rakentamisessa ja korjauksessa tarvittavasta savesta. Arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu harkkohyttien luota myös niiden käyttöön liittyvien rakennusten jäännöksiä. Harkkohytin yhteydessä voi olla esim. tilapäisasumus.
 


===== Historia ja käyttö =====

Jo esihistoriallisena aikana tunnettu raudanvalmistus kehittyi ja laajeni ruotsalaisaikana. Koska tätä elinkeinoa ei yleensä verotettu, siitä on vähän asiakirjatietoja. Säilyneet lähteet kertovat kuitenkin talonpoikaisten harkkohyttien yleisyydestä etenkin Savossa ja Karjalassa.((Hukkinen 1997: 10–11, 19, 30–31; Laine 1952: 23–24; Rudenschöld 1738–1741: 57, 105, 117, 156.)) 


===== Ajoitus =====
 
Keskiajalta 1800-luvulle.
===== Levintä =====

Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi?
===== Suojelustatus =====
Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien harkkohyttien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
===== Lähteet =====

**Hukkinen, Lars J.** 1997 (translitteration och kommentar). //Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa.// Stockholm 1794.
**Laine, Eevert** 1952.// Suomen vuoritoimi 1809–1884// , III, Harkkohytit, kaivokset ja konepajat. ////Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3//.// Helsinki.
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
**Rudenschöld, Ulrik** 1738–1741. Berättelse om ekonomiska o .a. förhållanden i Finland 1738–1741. //Todistuskappaleita Suomen historiaan VI.// Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1899.


===== Muu kirjallisuus =====

**Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari** 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. //Juantehtaan historia 1746–1996.// Hämeenlinna.
**Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2007. //Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007//. Tutkimusraportti, Ekenäs museum/Tammisaaren museo.
**Korteniemi, Markku** 1990. Hiilimiiluja ja potaskanvalmistuspaikkoja Tornionlaakson yläosasta. //Faravid 14, 90//: 55–90. Rovaniemi.
**Laine, Eevert** 1948. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//, II, Ruukit. Historiallisia tutkimuksia XXX, 2. Helsinki.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~