{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}


====== Kuninkaankartano ======

{{:wiki:lill-massby4.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====

kruunun omistuksessa ollut kartano
===== Kuvaus =====
 
Useita keskiaikaisia ja uuden ajan alun kuninkaankartanoita (ruots. kungsgård, lat. curia regia) mainitaan historiallisista lähteistä. Kaikkien kartanoiden tarkkaa sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tiedetä ja osa näkyy vain välillisesti ajanjakson kirjallisista lähteistä. Toisaalta osa kuninkaankartanonpaikoista on edelleen asuttuja.

Kuninkaankartanot sijoitettiin aina hyvien maa- ja vesikulkureittien yhteyteen. Rakennuspaikan valintaan vaikutti myös kuninkaankartanolle määrätty tehtävä (esim. maanviljely, karja- ja hevostenkasvattaminen, kaupankäynti, liikenteen valvonta). Eräiden niemillä ja saarilla sijaitsevien keskiaikaisten kuninkaankartanoiden paikat muistuttavat ajanjakson pikkulinnoja (esim. Pyhtään Tessjö). Myös puolustusvarustusten (haudat, paaluvarustukset) olemassaolo on siten mahdollista, vaikka niitä ei ole ainakaan vielä tunnistettu arkeologisesti. 

Maastossa autioituneet kuninkaankartanot muistuttavat kohteina [[wiki:kylänpaikka|maaseudun kyläpaikkoja]] ja rälssin [[wiki:kartano|kartanoita]]. Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, [[wiki:talonpohja|rakennuksen pohjia]], kulmakiviä, kivijalkoja, [[wiki:uuni|uuninraunioita]] ja [[wiki:kellari|kellareita]]. Arkeologit ovat toistaiseksi tutkineet tarkemmin vain muutamia kuninkaankartanoita. Perniössä on kaivettu Helgån keskiaikaista ja Näsen 1500-luvun kuninkaankartanon paikkaa((Haggrén 2015: 444.)). Rakennukset olivat molemmissa kohteissa olleet puisia. Uuden ajan kartanonpaikkaan liittyi kukkulan laella sijaitseva umpipihamainen rakennusryhmä ja suuria kivikellareita. 

Huomionarvoista on se, että kuninkaankartanoiden perustamisen seurauksena niiden ympäristössä autioitui tiloja ja kokonaisia kyliä((ks. esim. Haggrén 2016)).


===== Historia ja käyttö =====

Kuninkaankartanoiksi nimetyt valtion omistamat tilat kuuluivat Ruotsin hallintojärjestelmään varhaiskeskiajalta 1700-luvulle. Kuninkaankartanolaitoksen muoto muuttui ajan kuluessa useita kertoja uusien tehtävien ja vallitsevien aatesuuntien mukaan.((Salminen 1990: 1.))  

Kuninkaan ylläpitoa varten tarkoitettu kruunun maaomaisuus ”Uppsala öd” määritettiin Ruotsin keskiaikaisissa maakuntalaeissa ja maanlaissa. Kuninkaankartano-nimitys tuli käyttöön eräiden järjestelmään kuuluneiden tilojen noustua muita merkittävämpään hallinnolliseen ja taloudelliseen asemaan. Kuninkaankartanoilta hallittiin kruunun maaomaisuutta, ja niillä oli alaisuudessaan usein oma lampuotilääni.((Salminen 1990: 14–15.)) Kartanonvoudeilla oli maataloudesta vastaamisen ohella myös joitakin oikeudellisia tehtäviä, kuten sakkojen ja verojen keruu.((Andræ 1964: 514–515.)) 

{{ :wiki:viikin-latokartano.jpg?300|}}Verojen kokoaminen kuninkaankartanoihin juontaa aikaan, jolloin kuningas kiersi seurueensa kanssa ympäri maata. Kuninkaankartanot menettivät merkityksensä majapaikkoina kuninkaan siirtyessä 1200-luvulla asumaan linnoihin ja kaupunkeihin. Kuninkaankartanoiden tuotto pysyi kuitenkin läpi keskiajan yhtenä kuninkaan tärkeimmistä tulonlähteistä.((Andræ 1964: 514–515.)) Kustaa Vaasan aikana perustettiin noin 50 uutta kuninkaankartanoa, joiden päätarkoituksena oli varmistaa armeijan huolto Venäjän vastaisessa sodassa. Tarkoituksena oli tehostaa hallintoa ja maanviljelyä. Uuden ajan alun kuninkaankartanoihin liittyi myös varhaisia teollisuuslaitoksia.((Haggrén 2016: 53, 65.))

Kuninkaan henkilökohtainen maaomaisuus erotettiin jo 1100-luvulla siitä maasta, joka hänellä oli asemansa perusteella. Kuninkaan oli määrä jättää kruunun maaomaisuus koskemattomana seuraajalleen((Andræ 1964: 514.)). Kuningas saattoi läänittää kuninkaankartanoita, muttei myydä tai muuten luovuttaa niitä pois kruunulta((Alifrosti 1989: 30.)). ”Uppsala öd” pysyi periaatteessa koossa 1100-luvulta myöhäiskeskiajalle saakka. Ajoittain kuninkaat kuitenkin kajosivat kruunun maaomaisuuteen sekä vähentämällä siihen kuuluneiden tilojen määrää että lisäämällä siihen omia tilojaan.((Lovén 1996: 55–56.)) 


===== Ajoitus =====

Keskiaika – 1700-luku

===== Levintä =====

Ruotsin vallan ajan Suomi

===== Suojelustatus =====

Autioituneet kuninkaankartanon paikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Edelleen käytössä olevat rakennetut kartanonpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli:
1. paikalta tunnetaan ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä,
2. inventoinneissa tehdään havaintoja uusista kiinteistä muinaisjäännöksistä tai 
3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä).
Ks. Museoviraston ohje: [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun  historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]], sivu 6.

===== Lähteet =====

**Aliforsti, Kari** 1989. //Kaksi varsinaisuomalaista kartanolääniä – Suuntaviivoja varhaiskeskiaikaisen kartanohallinnon tutkimukseen//. Turun historiallinen arkisto.
**Andræ, Carl Göran** 1964. Kungsgård. Julkaisussa  //Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid//, band IX, Konge, Kyrkorummet. Helsingfors.
**Haggrén, Georg** 2015. Asuinpaikat ja asumukset. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 420–471. Gaudeamus.
**Haggrén, Georg** 2016. The context of the desertation of Mankby. King Gustaf Vasa and his network of royal demesnes. Julkaisussa Harjula, Janne & Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa (toim.) //Mankby – a deserted medieval village on the coast of southern Finland 2016//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXII. Mustasaari.
**Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
**Salminen, Timo** 1990. //Kuninkaankartanot Suomessa n. v. 1050–1560//. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Suomen historia.


===== Muu kirjallisuus =====
**Nurminen, Hanna** (toim.) 2008. //Saaren kartano Mynämäellä//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1182, Tieto, Koneen Säätiö, Porvoo.

===== Viitteet =====

~~DISCUSSION~~