{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat wiki:luokka:tiet_ja_polut wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku}}



====== Kyläraitti ======

{{:wiki:kyläraitti.jpg?450|}}
 


===== Määritelmä =====

kylänpaikan läpi kulkeva tie, jonka varrelle tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat ryhmittyneet


===== Kuvaus =====

{{ :wiki:img_0780.jpg?300|}} Tiet näkyvät kylänpaikoilla polkuina, penkkoina, terasseina, kulku-urina, kiviaitoina ja rakennusten välisinä tyhjinä rakentamattomina tiloina. Usein kylänpaikkojen tonttijako ja samalla tiestö/reitistö on mahdollista tunnistaa vasta laajoilla arkeologisilla kaivauksilla. Vanhoja kyläraitteja on myös peitetty, kun tonttimaata on muokattu ja laajennettu. Samoin kyläraittien alla saattaa olla rakenteita muistoina tietä edeltävästä kylävaiheesta.

Varhain autioituneilta kylänpaikoilta (esim. Espoo Mankby, Vantaa Gubbacka) tunnetaan ns. solateitä (Hålväg), joissa kulkeminen on kuluttanut maahan ojamaisen, poikkileikkaukseltaan u- tai v-kirjainta muistuttavan uran. Kylänpaikoilla teitä saattavat reunustaa joskus myös [[wiki:kiviaita|kiviaidat]].

===== Historia ja käyttö =====

{{ :wiki:kärr-kt1.jpg?300|}}Maaseudun kylät ovat viimeistään keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiä. Kuningas Maunu Eerikinpojan ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie. Keskiaikaisissa laeissa on määräyksiä myös kylänpaikoilla olevista tonttien välisistä teistä.((MEL; Berg 1982: 623–627.))

Jokaiselle kylänpaikalle ja kylän alueelle on muotoutunut sen olemassa olon aikana oma sisäinen reitistönsä, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin (talot, talousrakennukset, pellot, niityt, myllyt jne.). 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tiet. Muut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina sekä pelto- ja niittykäytävinä. Kylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien. 


===== Ajoitus =====

(Rautakausi)–keskiaika–nykyaika

===== Levintä =====

Historiallinen peltoviljelyalue.

===== Suojelustatus =====

Kyläraitit ovat kylänpaikkojen osia, ks. [[wiki:kylänpaikka|kylänpaikka]], ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan. 


===== Lähteet =====


**Berg, Gösta** 1982. Veg. //Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band 19, Trylle-Vidisse.// Denmark. 
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
**MEL = Magnus Erikssons landslag** i nusvensk tolkning av Åke Holmbäck och Elias Wessén. //Serien I. Rättshistoriskt bibliotek VI.// Lund 1962.


===== Muu kirjallisuus =====

**Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael** (toim.) 2009. //Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi//. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Pori: Turun yliopisto. 
**Mauranen, Tapani** 1999.// Maata, jäätä ja kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860//. Helsinki.
**Masonen, Jaakko** 1989. //Hämeen härkätie. Synty ja varhaisvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena sekä historiallisena tutkimuskohteena//. Tiemuseon julkaisuja 4. Tie- ja vesirakennushallitus. Helsinki.
**Salminen, Tapio** 1993a. //Huovintie Satakunnassa: Oripään ja Ulvilan välisen keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla//. Tielaitos.
**Salminen, Tapio** 1993b. //Pohjanmaan kautta: tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle// = Via Österbotten: vägar och vägtrafik i Österbotten från medeltiden till 1990-talet. Tiemuseon julkaisuja 15. Vaasa.
**Salminen, Tapio** 1993c. //Suuri Rantatie = Stora Strandvägen//. Tiemuseon julkaisuja 7. Helsinki.
**Salminen, Tapio** 2014. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika//. Vantaa. 
**Viertola, Juhani** 1974. //Suomen teiden historia// 1. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Lahti. 


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~