{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

 
====== Lentokenttä ======

 
===== Määritelmä =====

Lentokoneiden lähtö- ja laskeutumiskenttä, lentoasema


===== Kuvaus =====
 
Toisen maailmansodan lentokentistä osa on hylätty kokonaan ja osa on edelleen aktiivisessa ilmailukäytössä. Hylättyjen lentokenttien alueella voi esimerkiksi olla kiito- ja rullausratojen jäännösten ohella lentokoneiden sirpalesuojia, henkilöstön suojahuoneita, ajoneuvosuojia, parakin pohjia, teltanpohjia, ilmatorjunta-asemien jäännöksiä, juoksuhautoja ja puolustuskaivantoja. Vesilentoasemiin saattaa liittyä laiturirakenteita, ramppeja, poijuja ja lentokone- ja venesuojia. On huomionarvoista, että myös käytössä olevien lentokenttien ympäristössä saattaa olla arkeologista kulttuuriperintöä((Esim. Porin lentokenttä, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000023909.)). Jääkentät ovat arkeologinen kuriositeetti. Järvien pohjissa saattaa olla kentän toimintaan liittyvää esineistöä ja mm. kentän pinnoitteena käytettyä hiekkaa.

**Saksalaisten Lapissa tuhoamien lentokenttien arkeologisessa tutkimuksessa on otettava huomioon maastossa mahdollisesti yhä olevat räjähteet.**  

===== Historia ja käyttö =====

Suomen ilmavoimilla oli toisen maailmansodan aikana päälentokenttien (esim. Malmi ja Utti) ohella useita apukenttiä ja työkenttiä((Ks. Nikula, Talvitie & Keskinen 2011: s. 57 Talvisodan lentotukikohdat ja s. 191 Jatkosodan lentokentät.)). Lisäksi Saksan Luftwaffen Luftflotte 5:llä oli Lapissa useita lentokenttiä (Kemi, Kemijärvi, Nautsi, Salmijärvi, Pudasjärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Vuotso). Myös Porissa oli saksalaisten lentokenttä. Tilapäisinä lentokenttinä käytettiin talvisin usein jäätynyttä merta tai järviä (esim. Inarin Nikulanperän jääkenttä). Toisen maailmansodan aikana toimi myös joitakin vesilentoasemia.


===== Ajoitus =====

Toinen maailmansota

===== Levintä =====

Koko Suomi
 

===== Suojelustatus =====

Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 

===== Lähteet =====

**Nikunen, Heikki & Talvitie, Jyrki K. & Keskinen, Kalevi** (toim.) 2011. //Suomen ilmansodan pikkujättiläinen//. WSOY. 

 
===== Muu kirjallisuus =====

 

===== Viitteet =====