{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:esihistorialliset_asuinpaikat wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}



====== Luola ======
{{:wiki:luola_hyvinkää_pahnakallio.jpg?450|}}


===== Määritelmä =====
Luonnonvoimien kallio- tai maaperään synnyttämä suurehko onkalo tai onkaloiden muodostama kokonaisuus

===== Kuvaus =====
Luonnonluolat ovat yhden tai useamman osittain tai kokonaan kallio- tai maaperän kattaman onkalon ja niitä joskus yhdistävien käytävien muodostamia kokonaisuuksia. Luoliksi kutsutaan joskus myös avoimia kallion jyrkkäseinäisiä, lohkareiden väliin muodostuneita solamaisia rakoja tai rotkoja. Ihminen on hyödyntänyt luonnonluolia toiminnassaan sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Niissä on voitu oleskella ja asua pidempiä ja lyhempiä aikoja. Lisäksi niissä on piileskelty, tehty taikoja tai niihin on varastoitu ruokatarpeita ja tavaraa. Ihmistoiminnan jäljet näkyvät luolissa ja niiden ulkopuolella erilaisina maakerrostumina, noki- ja hiilijäännöksinä ja esinelöytöinä. Luolien seinämissä voi olla maalauksia ja hiilipiirroksia. 

Luolat syntyvät kallioperään esimerkiksi sulan kiviaineksen jähmettymisen yhteydessä tai myöhemmin veden syövyttävästä vaikutuksesta. Lisäksi ne voivat syntyä mm. maankuoren liikkeiden aiheuttaman kallioperän lohkoutumisen vuoksi. Maaperään syntyy puolestaan luolia mm. veden syövyttämänä tai eläinten kaivamana. Suomen alueella luonnonluolat ovat yleensä lohkareluolia. Lisäksi tunnetaan mm. veden kuluttamia karstiluolia sekä rakoilun ja rapautumisen synnyttämiä rakoluolia. Luolan lattia voi olla kiviaineksen lisäksi erilaista maalajeista koostuva. Kallioiden sivuilla olevien kalliolippojen muodostamia suojaisia painaumia kutsutaan lippaluoliksi tai puoliluoliksi. Luonnonluolat eivät ole sellaisenaan pysyviä. Ne voivat muuttua esimerkiksi rapautumisen ja muun kulumisen vuoksi. Lisäksi katoista ja seinistä voi tippua kiviä tai luola voi romahtaa.((Kejonen et al. 2015: 16–29, 35, 52)) 

Luonnon prosessien lisäksi myös ihminen on kaivanut tai louhinut luolia. Luolia on louhittu esimerkiksi varasto-ja väestönsuojakäyttöön. Puolustusvarustuksia rakennettaessa on tehty myös runsaasti erilaisia [[wiki:louhittu-luola|luolia]]. Lisäksi luolia ja niitä yhdistäviä tunneleita on syntynyt [[wiki:kaivos|kaivostoiminnan]] yhteydessä.


===== Historia ja käyttö =====

Suomen alueella vanhin ihmisen toimintaan liittyvä luola on mahdollisesti Kristiinankaupungin Karijoella sijaitseva Susiluola. Se on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen tuloksena, ja siitä on tutkittu arkeologisissa kaivauksissa vain osa. Luolassa on arvioitu oleskelleen Neandertalin ihmisen noin 75 000–125 000 vuotta sitten, mutta tulkinnasta ei olla yksimielisiä.((Schulz et al. 2002; Schulz et al. 2010; Fennoscandia archaeologica XXIV)) 

Luonnonluolissa on oleskeltu myös myöhemmin esihistoriallisella ajalla. Hyvinkään Pahnakallion luolalta on merkkejä kivikautisesta, mahdollisesta rautakautisesta ja historiallisen ajan ihmistoiminnasta. Lyhytaikaisen kivikautisen oleskelun paikka on myös ilmeisesti Loviisan Kukuljärven Brannin luola. Pidempiaikaiseen ihmistoimintaan kivikaudella voi liittyä Pyhtään Lippukallion [[wiki:kivikautinen-asuinpaikka|asuinpaikka]]. Se sijaitsee rapakivisen siirtolohkareen alle sijoittuvassa puoliluolassa, ja lisäksi asuinpaikka voi ulottua myös luolan ulkopuolelle. Pronssi- ja rautakautiseen ihmistoimintaan liittyvät mahdollisesti puolestaan Laitilan Hautvuoren [[wiki:muinaislinna|muinaislinnan]] luonnonluolat. 

Lippaluoliin ja muihin kallion suojaisiin painaumiin on tehty joskus [[wiki:kalliomaalaus|kalliomaalauksia]]. Esimerkiksi Kouvolan Repoveden Ruskiasalmen itärannalla sijaitsevassa Löppösen luolassa on mahdollisesti kivikauteen ajoittuvia maalauksia. Mikkelin Ristiinan Astuvansalmen maalaukset on tehty lippaluolaan kivi- ja pronssikaudella.  Lohkareluolassa olevia kivikautisia kalliomaalauksia tunnetaan esimerkiksi Enonkosken Kurtinvuoresta.

Historiallisella ajalla luonnonluolissa kerrotaan piileskellyn mm. iso- ja pikkuvihan aikana 1700-luvulla ja myöhemmin Suomen sodan aikaan 1800-luvun alussa. Tällaisia ovat esimerkiksi Maskun Mätikän rakoluola((Kejonen et al. 2015: 122)) ja Lahden Hettosuon Kalliojärven luola. Lisäksi luonnonluolia on käytetty erilaisina varasto- ja kätköpaikkoina, kuten esimerkiksi Maskun Valkamäen luolaa 1400-luvulla((Kejonen et al. 2015: 121)) ja Inarin Korkea-Mauran jääluolaa ainakin 1600-luvulta lähtien((Kejonen et al. 2015: 298)). Nykyaikana luolia on voitu käyttää myös kaatopaikkoina((Kejonen et al. 2015: 54)).

Joissakin luolissa tiedetään asustelleen erakoita, kuten Kouvola Löppösen luolassa. Lisäksi luolat ovat olleet laitapuolenkulkijoiden, virkavaltaa paenneiden ja vuoden 1918 sotapakolaisten suojapaikkoja. Tietoja tällaisesta liittyy esimerkiksi Turun Luolavuoren((Kejonen et al. 2015: 114)) ja Porin Lyttylän Pirunpesän luoliin. Viimemainittu luola on ollut myös nuorison kokoontumis- ja tanssipaikka aina 1960-luvulle saakka((Kejonen et al. 2015: 224)).

Joitakin luolakohteita on pidetty pyhinä paikkoina. Lisäksi niissä on tehty erilaisia taikoja ja parannustoimia. Tällainen on esimerkiksi Rautjärven Torsasansalon Pirunkirkko((Kejonen et al. 2015: 171)). Uhriluola on puolestaan esimerkiksi [[wiki:seita|seitana]] tunnetussa Inarin Ukonsaaressa. Lisäksi moniin luonnonluoliin liittyy tarinoita. Esimerkiksi Lieksan Kolin Pirunkirkkoon liittyy luolille luonteenomainen pirutarina((Kejonen et al. 2015: 269)).

Monet luonnonluolat ovat olleet pitkään suosittuja retkeily- ja nähtävyyskohteita. Tämän vuoksi niihin on kertynyt eriaikaisia matkailijoiden ja muiden kävijöiden jättämiä merkkejä. Nämä ovat joissakin kohteissa peittäneet vanhempia merkkejä ja maalauksia. Luonnonluolissa ja niiden edustalla on myös poltettu nuotioita eri aikoina. Niiden savu on joissakin kohteissa mustannut esimerkiksi seinämiin tehtyjä maalauksia ja hiilellä piirrettyjä kuvioita.

===== Ajoitus =====

Vanhimmat mahdolliset merkit ihmisen toiminnasta luonnonluolissa ajoittuvat Suomen alueella keskipaleoliittiseen aikaan noin 200 000 – 75 000 eaa. Kivikaudella noin 8900–1700/1500 eaa. ihmisen toiminta ajoittuu luonnonluolissa esimerkiksi kampakeraamiseen aikaan noin 6000–4000 vuotta sitten. Jonkin verran ihmistoiminnan merkkejä tunnetaan luonnonluoliin liittyen myös pronssikaudelta noin 1700/11500 – 500 eaa. ja rautakaudelta noin 500 eaa. – 1200/1300 jaa. Historiallisena aikana luonnonluolia tiedetään hyödynnetyn ainakin 1400–1900-luvuilla. 

===== Levintä =====
Erilaisia luonnonluolia tunnetaan yli tuhat eri puolilta Suomen aluetta.


===== Suojelustatus =====
Jotkut luonnonluoliin liittyvät kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Jos löydöt tai havainnot muinaisen ihmisen toiminnasta ovat riittämättömät luonteen määrittelyyn, kohde on löytöpaikka. 

===== Lähteet =====
Arkeologiset kohteet; muinaisjäännösrekisteri. 2017. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx.
**//Fennoscandia archaeologica//** XXIV. Discussion. http://www.sarks.fi/fa/faxxiv.html
**Kejonen, Aimo** 1990. Suomen luolia koskeva suullinen kansanperinne ja sen käyttö luolatutkimuksessa. //Geologi// 42 (1990): 6, 106–110.
**Kejonen, Aimo** 1997. Suomen 41 tunnetuinta turistiluolaa. //Geologi// 42 (1990): 2, 24–29.
**Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo & Kielosto, Sakari & Lahti, Seppo I. & Salonen, Veli-Pekka** 2015. //Suomen luolat//. Salakirjat.
**Schulz, Hans-Peter & Eriksson, Brita & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Jungner, Högne & Purhonen, Paula & Ukkonen, Pirkko & Rankama, Tuija** 2002. Excavations at Susiluola Cave. //Suomen Museo// 2002: 5–45.
**Schulz, Hans-Peter & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Moisanen, Markku & Rostedt, Tapani** 2010. A New Contribution to the Neanderthal Discussion – Excavation Results from the Susiluola Cave Site in Western Finland. //Germania// 88, 2010: 1–55.



===== Muu kirjallisuus =====
**Kejonen, Aimo** 2002. Tuhannen luolan maa. //Suomen luonto// 61: 11, 24–28.
**Kesäläinen, Tuomo** 2011. //Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin//. Salakirjat.
**Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo** 2014. //Suomen rotkot//. Salakirjat.


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~