{{tag> wiki:luokka:elinkeinot wiki:luokka:maatalouselinkeinot}}

====== Nauriskuoppa ======
{{:wiki:nauriskuoppa_asikkala_valkeistenkärki.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====

kaskiviljelyalueella sijaitseva kivetty hautamainen painanne


===== Kuvaus =====

Kaskiröykkiöalueilla on hautamaisia painanteita, jotka useimmiten muodostavat muutaman painanteen ryhmiä. Ne sijaitsevat yleensä loivissa rinteissä, joskus mäkien tai kumpareiden laella. Painanteiden syvyys vaihtelee 0,3–0,5 metriin, pituus 3–5 metriin ja leveys 1–2 metriin. Osa haudoista erottuu maastossa selvästi, mutta suurin osa on kasvillisuuden peittämiä ja vaikeasti havaittavia. Hautamaisten painanteiden yläosassa oleva nokinen maa ja kiveys saattaa viitata hautanauriiden valmistamiseen, ns. naurishautaan.((Taivainen 2007: 116–117)) 

===== Historia ja käyttö =====

{{ :wiki:nauriskuoppa_vieremä_levämäki.jpg?300|}} Nauris lienee yksi vanhimmista viljelykasveistamme, mutta varsinaisia luonnontieteellisiä tai arkeologisia todisteita sen alkuvaiheista ei maassamme ole((Huurre 2003: 49)). Nauriin ensimmäiseksi merkinnäksi Pohjolasta voidaan tulkita Pytheaksen matkakuvaustietoa noin 322 eaa. ”juurien käytöstä ravintona, seudulla jossa aurinko ei kesällä laske((Ahokas 2010: 86)). Naurista on vanhastaan viljelty kaskissa mm. rukiin seassa. Naurismaiksi valittiin yleensä sekametsä. Polton jälkeen siihen tehtiin kolme kylvöä, joista viimeisimmän sato varastoitiin talvea varten kaivettuihin hautoihin((Taivainen 2010: 168–170)). Haudat peitettiin havuilla ja hiekalla. Nauriskuoppa saatettiin myös kattaa jonkinlaisilla tukipuilla sekä lisäksi oljilla ja joskus tuohilla. Kattamista voitiin lisätä vähittäin syysilmojen pakastuessa ennen lumipeitettä. Syksyiseen nauriiden nostotalkoiden yhteydessä nauriita paistettiin kuopassa ja syötiin.((Taivainen 2007: 116–117; Vuorela 1975: 131)) 


===== Ajoitus =====

Esihistoriallinen aika? – 1900-luku

===== Levintä =====

Etelä- ja Itä-Suomi

===== Suojelustatus =====
Nauriskuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 45.
===== Lähteet =====
**Ahokas, Hannu** 2010. Suomi viljarukiin, kaskinauriin ja lantun geenikeskuksena. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa//: 82–131. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa.
**Huurre, Matti** 2003. Maatalouden alku Suomessa. Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli (toim.): //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle: 38–64. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki.
**Taivainen, Jouni** 2007. //Kaskiprojekti, maakaasuputkilinjalla sijaitsevien kaskiviljelyalueiden kaivaustutkimukset Kalvolan–Lempäälän alueella 20.8.–14.10.2007//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Taivainen, Jouni** 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa:// 159–178. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa. 
**Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri//. Porvoo.

===== Muu kirjallisuus =====

**Ahokas, Hannu** 2002. Nauriskuoppa, naurishaudan pano, jäkälän pano, pantio ja AIV: suomalaisen kansanperinteen kehityssarjoja A. I. Virtasen rehunsäilöntämenetelmän takana. Julkaisussa Talvio, Tuukka (toim.): //Suomen museo// 2002: 97–99. Suomen muinaismuistoyhdistys. 
**Grotenfelt, Gösta** 1899. //Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden//. Helsingfors.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~