{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:esihistorialliset_asuinpaikat}}



====== Pronssikautinen asuinpaikka ======

{{:wiki:rieskaronmäki_asuinpaikka.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====
paikka, jolla on merkkejä pronssikautisesta asutuksesta

===== Kuvaus =====

Valtaosa Suomen pronssikautisista ja varhaismetallikautisista asuinpaikoista muistuttaa maastossa [[wiki:kivikautinen-asuinpaikka|kivikautisia asuinpaikkoja]]. Elinkeinot vaikuttivat siihen, millaisiin paikkoihin ihmiset asettuivat asumaan. Väestö sai ilmeisesti kivikautiseen tapaan pääosan elannostaan kalastamalla ja metsästämällä, mutta ainakin rannikolla voitiin hoitaa karjaa((Bläuer 2015: 41–45; Lavento 2015: 133)) ja viljellä maata((Alenius et al. 2012; Holmblad 2010)). Tämän vuoksi yksittäisen kotitalouden väestä osa asui todennäköisesti ympäri vuoden samalla paikalla niittyjen ja peltojen äärellä, vaikka osa väkeä olisikin aika ajoin siirtynyt esimerkiksi pyyntiin liittyville kausiasuinpaikoille.

Rannikolla asuinpaikat sijaitsevat mm. tasanteilla, loivilla kumpareilla tai loivasti viettävissä rinteissä. Ne ovat yleensä muinaisten vesien lähettyvillä, mutta eivät välttämättä aivan rannassa. Monet rannikon asuinpaikat ovat sijainneet lähellä silloista merta ja osa myös saarissa((Salo 1981: 40–91)). Asuinpaikkojen maaperä on mm. hiekkaa, hiekkapitoisia maalajitteita, multavaa maata tai savea. Karjahoidon ja viljelyn vuoksi ihminen hakeutui maatalouden harjoittamisen kannalta suotuisiin ympäristöihin, ja esimerkiksi rantaniityt ja viljelyyn sopivat maalajitteet olivat tärkeitä.

Sisämaan asuinpaikat sijaitsevat mm. nykyisten sisäjärvien ja jokien rannoilla tai niiden lähettyvillä rantatörmillä, rantaterasseilla, tasaisilla kankailla tai loivasti viettävillä rinteillä. Maaperä on esimerkiksi hiekkaa, soransekaista hiekkaa tai hiesua. Pyynti oli ihmisten pääelinkeino, ja asuinpaikat sijoittuivat hyvien pyyntimaiden ja -vesien yhteyteen tai lähelle. Pyyntiyhteisöille oli tärkeää, että pyyntivedet tai -metsät olivat sopivalla etäisyydellä asuinpaikasta.

Asuinpaikoilla voi olla maan päällä havaittavissa laakeita painanteita, Pohjanmaalla myös kivivalleja ja kuoppia. Maaperässä olevat kulttuurikerrokset voivat olla voimakkaasti värjääntyneitä ja nokisia. Löydöt ovat yleensä keramiikkaa, kvartsi- ja pii-iskoksia, kiviesineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja palanutta savitiivistettä. Keramiikassa voi olla hyvin sileä, naarmutettu tai tekstiilipainanteinen pinta. Sekoitteena voi olla esimerkiksi asbestia, kvartsia tai maasälpärouhetta. Sisämaasta on löydetty myös harvakseltaan metallin valamiseen liittyviä valinmuotteja. Rannikon asuinpaikkojen kaivauksissa on löydetty nelisivuisia ja suorakulmaisia rakennusten kiviperustuksia, paalunjälkiä ja kivestä tehtyjä kuoppaliesiä. Sisämaan asuinpaikoilta tunnetaan mm. kivestä tehtyjä tulisijoja.

Rannikon pronssikauden luonteenomaisimpana piirteenä pidetään kivistä kasattuja [[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|röykkiöhautoja]]. Asuinpaikat sijaitsevat vain harvoin niiden kanssa samoilla paikoilla. Yleensä etäisyys on satoja metrejä tai jopa useita kilometrejä. Vain harvoissa tapauksissa röykkiöt ja asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerros voidaan osoittaa luotettavasti saman ikäisiksi. Esimerkiksi monilla Satakunnan röykkiöalueilla, joilta on löydetty asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerrosta, näyttää asutus ajoittuvan kivikauden lopulle.((Salo 1981: 40–91)) Pronssikautisten röykkiöhautojen kanssa samoilla paikoilla sijaitsevia asuinpaikkoja tunnetaan kuitenkin Etelä-Pohjanmaan((Vuorinen 2009: 28)) ja Satakunnan rannikoilta((Salo 1981: 40–102)). Myös sisämaan varhaismetallikautisten asuinpaikkojen lähettyviltä voi löytyä kivistä kasattuja röykkiöhautoja, [[wiki:lapinraunio|lapinraunioita]]. Joissakin tapauksissa lapinrauniot on voitu ajoittaa niiden yhteydessä olevan asuinpaikan kanssa samanaikaisiksi((esim. Saipio 2015)).

===== Historia ja käyttö ===== 
Pronssikautiset asuinpaikat ovat luonteeltaan erilaisia. Toisilla on ilmeisesti asuttu pysyvämmin, mutta toiset ovat olleet vain lyhytaikaisessa käytössä. Rannikon pronssikautiset asuinpaikat ovat yleensä pinta-alaltaan kivikautisia asuinpaikkoja pienempiä, ja niiden kulttuurikerrokset ovat ohuita sekä vaikeasti havaittavia.((Lavento 2015: 141)) Esimerkiksi Nakkilan Rieskaronmäen [[wiki:pronssikautinen-rakennus|rakennuksen]] perustukseen liittyvä kulttuurikerros on ollut keskiosiltaan vain noin 15 senttimetrin paksuinen.((Salo 1981: 64)). Pysyvämpikään asutus ei ollut ilmeisesti samalla paikalla kovin pitkäaikaista, vaan asutus siirtyi tietyin väliajoin paikasta toiseen.

Samaa paikkaa on voitu myös asua usealla eri aikakaudella. Tämän vuoksi asuinpaikalla voi olla monen eri aikakauden asutuksen jäännöksiä ja tarkka ajoittaminen hankaloituu. Esimerkiksi rautakautisilta asuinpaikoilta on voitu löytää pronssikautisen asutuksen jäännöksiä. Lisäksi monet sisämaan asuinpaikat, joista on löydetty pronssikaudelle ajoittuvaa keramiikkaa, ovat olleet käytössä jo kivikaudella. Eri aikoina asutuilla paikoilla löytöaineistot ovat sekoittuneet toisiinsa ja ajallisten kulttuurikerrosten erottamien asuinpaikkojen maaperässä voi olla vaikeaa. Pronssikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi asuinpaikat määritellään yleensä löytöjen ja luonnontieteellisten ajoitusten, sijaintikorkeuden ja ympäristön topografisten piirteiden perusteella. Myös kulttuurikerroksesta löytyvät savitiivisteen palat voivat antaa vihjeen asuinpaikan iästä. Rannikon [[wiki:pronssikautinen-rakennus|pronssikautisille rakennuksille]] vaikuttaa olleen tyypillistä, että niissä on ainakin osittain käytetty savea seinien tiivisteenä((Strandberg 2002: 212–215)).


===== Ajoitus =====
Kivikausi loppuu eri aikaan eri puolilla Suomea, ja sen jälkeisestä kaudesta käytetään erilaista nimitystä rannikolla ja sisämaassa. Rannikon pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1700/1500–500 eaa. Sisämaan varhaismetallikausi ajoittuu noin 1900-/1700 eaa. – 300 jaa. {{ :wiki:asuinpaikat.jpg?300|}} 

===== Levintä =====
Pronssikautisia asuinpaikkoja on löydetty lähes koko maasta.


===== Suojelustatus =====

Esihistorialliset asuinpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.


===== Lähteet =====
**Alenius, Teija & Mökkönen, Teemu & Lahelma, Antti** 2012. Early Farming in the Northern Boreal Zone: Reassessing the History of Land Use in Southeastern Finland through High-Resolution Pollen Analysis. //Geoarchaeology// Volume 28, Issue 1: 1–24.
**Bläuer, Auli** 2015. //Voita, villaa ja vetoeläimiä – Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa.// Karhunhammas 17. 
**Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1.// Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet.
**Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 123–212. Gaudeamus.
**Saipio, Jarkko.** 2015. //Mikkeli (Ristiina) Kitulansuo B. Lapinraunion tutkimuskaivaus 11.–22.5.2015//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa ja Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Luettu 22.3.2017.
**Salo, Unto** 1981. //Satakunnan pronssikausi//. Satakunnan historia I,2. 
**Strandberg, Nina** 2002. Houses by the Shore – Early Metal Age and Iron Age Houses at Hulkkio in Kaarina and Böle in Porvoo. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland:// 211–226.National Board of Antiquities, Helsinki.
**Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.

===== Muu kirjallisuus =====
**Meinander, C.F.** 1954. //Die Bronzezeit in Finnland//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 53.
**Salo, Unto** 1970. //Metallikautinen asutus Kokemäenjoen suussa// I–II.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~