{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:paimentolais-ja-pyyntikulttuurien-asuinpaikat wiki:luokka:elinkeinot wiki:luokka:pyyntielinkeinot}} ====== Rakkakuoppa ====== {{:wiki:rakkakuoppa_oulu_latvavaara.jpg?450|}} ===== Määritelmä ===== Luonnonkivikkoon kaivettu kuoppa, jota todennäköisesti on käytetty saaliin säilytykseen ===== Kuvaus ===== Luonnonkivikkoon eli rakkaan kaivetut kuopat sijaitsevat usein epäsäännöllisessä rivissä kivikon muotoa noudatellen tai pienenä ryppäänä laajemmassa kivikossa. Kuoppien halkaisija vaihtelee runsaasta metristä noin neljään metriin ja syvyys alle puolesta metristä lähelle metriä. Joskus kuoppien reunalla on matala valli. Osa kuopista voi olla soikeita. Rakkakuopissa ei ole havaittavissa selviä rakenteita, ainakaan sellaisia ei ole dokumentoitu. ===== Historia ja käyttö ===== {{:wiki:rakkakuoppa_jätinkirkko.jpg?300 |}}Monet rakkakuopat sijaitsevat Pohjanmaan rannikkovyöhykkeillä. Ne ovat usein joko kivikautisten asuinpaikkojen tai muiden kivirakenteiden, kuten [[wiki:jätinkirkko|jätinkirkkojen]] yhteydessä. Muutamia on myös kivikautta nuoremmilta rannankorkeuksilta, ja on olettavaa, että kuoppia on käytetty lähes koko esihistoriallisen ajan. Monet kuopista sijaitsevat pienten mäkien lakikivikoissa usein kaukana nykyisistä vesistöistä, mikä viittaa siihen, että ne on tehty mäkien ollessa saaria. Rakkakuoppia on jonkin verran myös sisämaassa, lähinnä nykyisten vesistöjen läheisyydessä sijaitsevissa kivikoissa. Kivikkoon tehtyjä säilytyskuoppia on löytynyt myös nykyisistä saarista historiallisen ajan kalastajien muistoina. Muinaisjäännöstyyppinä rakkakuopat vastaavat myöhempiä [[wiki:purnu|purnuja]]. Purnuissa on kuitenkin selkeämmin havaittava rakenne kuin rakkakuopissa. Purnuja on erityisesti Lapissa, missä ne ajoittuvat 1400-luvulta 1900-luvulle. Valtaosa luonnonkivikoiden rakkakuopista on ilmeisesti tehty saaliin säilyttämistä varten, mutta joillakin kookkaimmilla kuopilla voi olla joku muukin käyttötarkoitus. ===== Ajoitus ===== Rakkakuoppia ei ole juurikaan tutkittu. Rannankorkeuden perusteella niitä ilmeisesti on käytetty koko esihistoriallisen ajan, mahdollisesti vielä historiallisenkin ajan puolella. ===== Levintä ===== Rakkakuoppia on etenkin Perämeren rannikkoseudulla, mutta niitä tunnetaan myös Pohjanmaan ja Meri-Lapin sisäosista. ===== Suojelustatus ===== Rakkakuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ===== Lähteet ===== **Okkonen, Jari** 2003. //Jättiläisten hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä – Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa//: 103–104, 130–131. Oulun yliopisto, Oulu. http://jultika.oulu.fi/files/isbn951427170X.pdf **Vaara, Rauno** 1997. Jatulintarhat ja pirunpeltojen purnukuopat: Tervolan tutkimattomat kivirakat ja -rakennelmat. //Raito// 15 (1997: 2): 52–54. ===== Muu kirjallisuus ===== **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston. ===== Viitteet ===== ~~DISCUSSION~~