{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

 

====== Tähystysasema ======
{{:wiki:tähystysasema_espoo_mäkkylä.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

puolustusaseman etumaaston tarkkailua varten rakennettu linnoituslaite

===== Kuvaus =====
 
Kenttälinnoitteiden tähystysasemia on vaikea erottaa tuliasemista. Tähystysasemat näkyvät [[wiki:taisteluhauta|juoksuhaudoista]] eteenpäin pistävinä kuoppamaisina rakenteina. Kantalinnoitteissa tähystysasemat erottuvat pienen kokonsa – konekivääri miehistöinen ei ole mahtunut sisään – ja ampuma-aukosta poikkeavan pienemmän tähystysaukon perusteella. 

Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaisen maalinnoituksen maarintamalla tähystysasemat jakaantuvat pääpiirteissään kahteen ryhmään, joista toisen pohjanmuoto on nelikulmio ja toisen nelikulmio, jonka torjuntasuunnan puoleisen seinämä on ollut kaareva. Eräät tähystysasemat ovat takaa avoimia, toisissa on takaseinä ja ovi. Tähystysaukko on pienikokoinen. Se on toisinaan puhkaistu teräspalkkiin ja varustettu luukulla, joka on voitu vetää aukon eteen tarvittaessa.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 18.)) Myös Suomen muihin ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyy tähystysasemia. Niiden tyypeistä  ei kuitenkaan toistaikseksi ole tarkkaa kokonaiskuvaa.


===== Historia ja käyttö =====

Ensimmäisen maailmansodan puolustusasemien yhteyteen sijoitettiin tykistötulen kestäviä katettuja tähystysasemia, joista voitiin tarkkailla etumaastoa ja johtaa tulta. Tähystysasema kaivettiin maahan tai louhittiin kallioon. Asemat tuettiin aluksi muuratuilla kivillä ja myöhemmin betonilla. Katot tuettiin yleensä teräspalkeilla, mutta pelkästään betonikattoisiakin tähystysasemia on tehty. Tähystysasemien sisäpinta‐ala vaihtelee 1–1,5 neliömetriin.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 18.)) 

Myös toisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyy erilaisia tähystysasemia. Esimerkiksi korsuissa voi olla tähystyskupuja.((Lagerstedt 2012.))

===== Ajoitus =====

Ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota

===== Levintä =====

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoitusalueet.

===== Suojelustatus =====
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 
 

===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. 
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys//. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. 
===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~