{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:paimentolais-ja-pyyntikulttuurien-asuinpaikat}}

====== Talvikylä ======
{{:wiki:kota_inari_nukkumajoki.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====

saamelaiskulttuuriin liittyvä historiallinen asuinpaikka, jolla hirsikotien jäännökset ovat tiiviisti rivimäisessä muodostelmassa

===== Kuvaus =====
Talvikylät muodostuvat useasta kodanjäännöksestä. Kodansijat ovat yleensä kuusikulmaisten, pyöreähköjen kotien jäännöksiä. Kodansijat muodostavat maaston muotojen, pienen joen tai lammen rannan, mukaisesti polveilevan rivimäisen kylän. Inarin Nukkumajoella on kahdeksan kylää, joista neljä sijaitsee joen luoteispuolella ja neljä joen kaakkoispuolella. Alun perin kyliä on ollut yhdeksän, mutta yksi Nukkumajokisussa sijainneista talvikylänpaikoista on tuhoutunut jo 1900-luvun alussa. Kodat sijaitsevat tavallisesti joen suuntaisessa rivissä.((Carpelan 2003; Ojanlatva 2013))

Kodanjäännökset muodostuvat vallista ja keskellä olevasta soikean tai suorakaiteen muotoisesta tulisijasta. Valli on muodostunut hirsistä, jopa neljästä hirsikerrasta, maasta ja turpeesta. Maa-aines on tukenut hirsiä, joiden varaan kattoruoteet ovat tukeutuneet. Kodan katto on koostunut tukiruoteista, tuohikatteesta ja turpeesta. Kotaa on myös saattanut ympäröidä matala ojamainen kaivanto. Kodan halkaisija on vallin päältä mitattuna tavallisesti viidestä kuuteen metriin.((Carpelan 2003; Halinen 2009; Inkiläinen 1999))

Kotien oviaukot, jotka voidaan havaita vallissa olevana matalampana kohtana, ovat suuntautuneet tavallisesti vesistöstä poispäin. Suorakaiteen tai soikean muotoisten tulisijojen pitkä sivu on kohti rivissä seuraavana olevaa tulisijaa eli kohti seuraavaa kotaa. Kotasijoista löydetty esineistö on monipuolista, esimerkiksi luusta ja sarvesta valmistettuja lusikoita, pettuveitsiä ja nuolenkärkiä, rautaisia kirveitä, veitsiä, neuloja, ongenkoukkuja, tulusrautoja ja nuolenkärkiä. Pronssiesineiden joukossa on mm. koruja ja käyttöesineitä, esim. neulakotia. Kaikista kodista on löytynyt paljon eläinten, etenkin lähialueilta pyydettyjen peurojen luita.((Carpelan 2003; Halinen 2009; Inkiläinen 1999))

Asuinpaikoilla saattaa olla myös hirsitupien [[wiki:piisi|nurkkaliesiä]]. Ne edustavat todennäköisesti asuinpaikan nuorempaa vaihetta.((Carpelan 2003; Inkiläinen 1999))

===== Historia ja käyttö =====
Talvikylänpaikat tunnistettiin 1900-luvun alussa ja niitä alettiin tutkia intensiivisemmin 1960-luvulla Nukkumajoella. 1970-luvun lopulta lähtien on tehty kaivaustutkimuksia. Asuinpaikkojen on arveltu olleen Ruotsin kruunun organisoimia, jotta verojen kerääminen helpottuisi. Niiden käyttö sijoittuu suorakaiteen muotoisten latomusten ja hirsirakennusten käyttöaikojen väliin.((Carpelan 2003; Halinen 2009))

===== Ajoitus =====
Asuinpaikat ajoittuvat pääasiassa 1400-luvulta 1600-luvun alkuun((Carpelan 2003; Carpelan & Kankainen 1990)).

===== Levintä =====
Talvikyliä tunnetaan ainakin Inarista, Utsjoelta, Sodankylästä ja Savukoskelta/Pelkosenniemeltä((Carpelan 2003)).

===== Suojelustatus =====
Talvikylät ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

===== Lähteet =====
**Carpelan, Christian & Kankainen Tuovi** 1990. Radiocarbon dating of a subrecent Saami winter-village site in Inari Lapland, Finland: a preliminary account. //Pact// 21/1: 357–370.
**Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.):  //Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään//: 28–95. Inarin kunta, Oulu.
**Halinen, Petri** 2009. Change and continuity of Saami dwellings and dwelling sites from the Late Iron Age to the 18th century. Julkaisussa Äikäs, Tiina (toim.): //Máttut – Máddagat – The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces / Places//. Publications of the Giellagas Institute, 12: 100–115.
**Inkiläinen, Maria** 1999. Nukkumajoki 2 – saamelaiskylä sukupuoliarkeologisena tutkimuskohteena. //Muinaistutkija// 3/1999: 2–14.
**Ojanlatva, Eija** 2013. Saamelaisalueen arkeologinen kulttuuriperintö. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//: 38–53. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.

===== Muu kirjallisuus =====
**Carpelan, Christian ja Lavento, Mika** 1996. Soil phosphorus survey at subrecent Saami winter village sites near Inari, Finnish Lapland. A preliminary report. Julkaisussa Mejdahl, V. & Siemen, P. (toim.): //Proceedings from the 6th Nordic Conference on the Application of Scientific Methods in Archaeology, Esbjerg// 1993 Arkeologiske Rapporter 1, 1996: 97–107.
**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
 **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~