{{tag> wiki:luokka:hautaaminen wiki:luokka:esihistorialliset_haudat}}

====== Uurnahautaus ======

===== Määritelmä =====

hautaustapa, jossa vainajan poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu polttohautaan
===== Kuvaus =====
Yksi  [[wiki:polttohauta|polttohautaamiseen]] liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus, jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista on laitettu savi-, metalli- tai puuastiaan. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia((esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009)).



===== Historia ja käyttö =====
Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä, joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi, joka kansanomainen nimitys on ”tökötti”. On myös arveltu, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.((Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79))

Roomalaisen rautakauden nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin liittyvistä, puu-ja saviastioihin tehdyistä uurnahaudoista ks. [[wiki:palokuoppahauta|palokuoppahauta]].

Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa, jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.((Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60))
===== Ajoitus =====
Pronssi- ja rautakausi.

===== Levintä =====

Uurnahautauksia on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta. Harsijäännöksiä on löydetty myös kolmesta röykkiöstä nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta.((Lähdesmäki 1995: 79))
===== Suojelustatus =====
Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
===== Lähteet =====
**Edgren, Torsten** 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. //Suomen Museo// 1992: 5–20. 
**Lähdesmäki, Ulla** 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. //Karhunhammas// 16: 77–82.
**Pälikkö, Marja** 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Julkaisussa Korkeakoski-Väisänen, Kristiina & Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): //Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä:// 86–96. Turun Yliopistosäätiö.
**Salmo, Helmer** 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. //Finskt Museum// LI: 20–33.
**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa //Suomen historia// 1: 98–249. Espoo.
**Salo, Unto** 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. //Suomen Museo// 1989: 5–48.

===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~