Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
====== Arkeologinen kulttuuriperintö ======


Arkeologisella kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan maalla tai vedessä säilyneitä, ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitä jäännöksiä, rakenteita, kerrostumia ja löytöjä. Niitä tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin. Arkeologisista maastotutkimuksista tavallisimpia ovat kohteiden tarkastukset, ennalta valittujen alueiden inventoinnit ja yksittäisten jäännösten kaivaukset.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintöämme ja ne on rauhoitettu muinaismuistolailla muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta((muinaismuistolaki)). Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluu myös sellaisia rakenteita ja paikkoja, joita Museoviraston linjauksen mukaisesti ei lueta muinaismuistolain tarkoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin, mutta joiden säilyttämistä pidetään perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen vuoksi. Tällaisia kulttuuriperintökohteita voidaan esittää säilytettäväksi esimerkiksi kaavoituksen keinoin.((ks. esim. Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet 2016: 6)) 

Arkeologisten kohteiden ympäristö kuuluu Euroopan arkeologista kulttuuriperintöä koskevan Vallettan eli Maltan sopimuksen mukaan arkeologiseen kulttuuriperintöön((Vallettan sopimus)) – eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanaston mukaan myös arkeologinen tutkimus- ja arkistoaineisto.((Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanasto)). Laajassa merkityksessään arkeologinen kulttuuriperintö käsittää muutakin kuin menneisyyden aineelliset jäännökset. Kulttuuriperintö on aina myös aineetonta: sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia prosesseja sekä näiden tuloksena syntyneitä merkityksiä ja identiteettejä.((Enqvist 2014.))

Tässä oppaassa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kuvataan maastossa säilyneitä arkeologisia kohteita ja fyysisiä jäännöksiä. Vaikka arkistoaineistoa ja arkeologista esineistöä ei esitellä oppaassa omina kokonaisuuksinaan, ne ovat kuitenkin välillisesti olennainen osa kohdekuvauksia. Kenttätöistä laaditut tutkimuskertomukset ja arkeologiset kokoelmat on perusta, johon kaikki arkeologinen tietämyksemme perustuu.

  



===== Lähteet =====


**Enqvist, Johanna** 2014. Muinaisjäännösten arvo yhteisenä kulttuuriperintönämme 11.2.2014 //Rakennusperintö.fi// http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/Muinaisjaannosten_arvo_yhteisena_kulttuuriperintonamme/
**Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanasto**, http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Eurooppalaisen_kulttuuriperintopolitiikan_sanasto.pdf (luettu 11.5.2015)
**Muinaismuistolaki** http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630295?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=muinaismuistolaki
**Suomen Arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet** https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-laatuohjeet
**Vallettan sopimus** Tarkistettu Eurooppalainen YLEISSOPIMUS arkeologisen perinnön suojelusta;  http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1995/19950026/19950026_2
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
