Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:asumuspainanne

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:asumuspainanne [2017/03/21 09:31]
Helena Ranta [Ajoitus]
wiki:asumuspainanne [2019/02/05 15:37] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 8: Rivi 8:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Maan pinnalle näkyvä painanne, ​joka on jälki paikalla aikanaan sijainneesta osittain maahan kaivetusta asumuksesta ​+maan pinnalle näkyvä ​muodoltaan säännöllinen ​painanne, ​josta löytyy merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta
  
 Asumuspainanteesta käytetään myös nimitystä kuoppatalo. Asumuspainanteesta käytetään myös nimitystä kuoppatalo.
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-Asumuspainanteen näkyvä muoto on nykyään yleensä pyöreä tai soikea, vaikka itse asumus olisikin aikanaan ollut suorakaiteen muotoinen. Asumuspainanteen koko voi vaihdella muutamasta metristä aina 20 x 10 metrin kokoisiin. Yksittäisten asumuspainanteiden lisäksi tunnetaan toisissaan kiinni olevien talojen ryhmiä, jotka muistuttavat rivitaloa. Pisimmät rivitalot ovat olleet 4–5-huoneisia ja kymmeniä metrejä pitkiä rakennelmia. Asumuspainanteiden syvyys vaihtelee rakennustavasta ja maaperästä riippuen muutamasta kymmenestä sentistä vähän yli metriin.((Pesonen 2002; Mökkönen 2011)).+Asumuspainanteen((myös asuinpainanne)) ​näkyvä muoto on nykyään yleensä pyöreä tai soikea, vaikka itse asumus olisikin aikanaan ollut suorakaiteen muotoinen. Asumuspainanteen koko voi vaihdella muutamasta metristä aina 20 x 10 metrin kokoisiin. Yksittäisten asumuspainanteiden lisäksi tunnetaan toisissaan kiinni olevien talojen ryhmiä, jotka muistuttavat rivitaloa. Pisimmät rivitalot ovat olleet 4–5-huoneisia ja kymmeniä metrejä pitkiä rakennelmia. Asumuspainanteiden syvyys vaihtelee rakennustavasta ja maaperästä riippuen muutamasta kymmenestä sentistä vähän yli metriin.((Pesonen 2002; Mökkönen 2011)). ​
  
-Asumuksista ​on harvoin jäljellä muuta kuin itse painanne. Muutamassa kaivauksessa on kuitenkin saatu esiin asumukseen kuuluvia rakenteita. Merkittävimmät havainnot on tehty Puumalan Kärmelahdessa ja Saarijärven Rusavierrossajoissa painanteessa oli hiiltyneenä säilynyt hirsikehikko((Katiskoski 2002; Leskinen 2002)). Kärmelahdessa ja Outokummun Sätöksessä ​on löydetty hiiltyneenä ​myös katteena olleita ohuita puita ja koivuntuohta((Karjalainen 1996)). Todennäköisesti näissä taloissa hirret ovat toimineet tukirakenteena,​ jonka päällä on ollut pystypaalujen tai aakkosten varassa kurkihirren kannattelema ohuista puista tehty viistokate. Koivuntuohi on toiminut eristeenä puiden ja päällimmäisenä olleen metsäturpeen välissä. Tämän periaatteen mukaisia ennallistuksia on rakennettu Saarijärven Summassaaren ja Yli-Iin Kierikin kivikauden kyliin((Vaara 2000)). +Joskus ​on vaikea päätellä,​ onko maanpinnalle näkyvä ​painanne ​asumuspainanne vai hiekkamaahan veden vaikutuksesta muodostunut luonnonilmiöjollaisia ​on myös voitu käyttää hyväksi asumusta rakennettaessa.
- +
  
 +{{:​wiki:​kivikauden_talo_tervola_törmävaara.jpg?​300 |}}Asumuksista on harvoin jäljellä muuta kuin itse painanne. Muutamassa kaivauksessa on kuitenkin saatu esiin asumukseen kuuluvia rakenteita. Merkittävimmät havainnot on tehty Puumalan Kärmelahdessa ja Saarijärven Rusavierrossa,​ joiden painanteessa oli hiiltyneenä säilynyt muutaman hirsikerran korkuista seinää((Katiskoski 2002; Leskinen 2002)). Kärmelahdessa ja Outokummun Sätöksessä on löydetty hiiltyneenä myös katteena olleita ohuita puita ja koivuntuohta((Karjalainen 1996)). Todennäköisesti näissä taloissa hirret ovat toimineet tukirakenteena,​ jonka päällä on ollut pystypaalujen tai aakkosten varassa kurkihirren kannattelema ohuista puista tehty viistokate. Koivuntuohi on toiminut eristeenä puiden ja päällimmäisenä olleen metsäturpeen välissä. Tämän periaatteen mukaisia ennallistuksia on rakennettu Saarijärven Summassaaren ja Yli-Iin Kierikin kivikauden kyliin((Vaara 2000)).
  
 +Alun perin rakennukset ovat olleet selvästi painanteen vallien rajaamaa aluetta pienempiä. Painanteiden päässä on usein matalammat ja kapeammat ulokkeet osoittamassa rakennusten kulkuaukkoja,​ tuulikaappeja. Rakennusjonon muodostaneet pidemmät kokonaisuudet liittyvät tosiinsa kapeammilla yhdyskäytävillä,​ jotka erottuvat painanteiden välisinä matalampina kohtina.
 + 
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
 Käsitys asumuspainanteista on muodostunut viimeisten vuosikymmenen aikana. Keskeisimmät tutkimukset ja katsaukset on tehty 1990–2000-luvulla((Kotivuori 1993; Nuñez & Uino 1998; Carpelan 2001; Pesonen 2002; Mökkönen 2011)). Kivikauden asumuksen prototyyppinä pidettiin pitkään ns. Räisälän kotaa((Pälsi 1918)), joka oli yksinkertainen pyöreä maja keskusliedellä. Räisälän kodan tulkinta on sittemmin kyseenalaistettu((Seitsonen 2006)). Kivikautisilla asuinpaikoilla esiintyviin painanteisiin oli kiinnitetty huomiota jo aiemmin, mutta asumuksiksi ne tulkitsivat vasta Ville Luho ja C.F. Meinander 1950–1960-luvuilla((Meinander 1976)). Asumusrakenteiden järeys((esim. Katiskoski 2002; Leskinen 2002)), monimuotoisuus ja niitä rakentaneiden yhteisöjen sosiaalinen kompleksisuus tuli esiin 1990–2000-luvun tutkimuksissa((esim. Pesonen 1999; Nuñez & Okkonen 1999; Mökkönen 2008; 2011; Vaneeckhout 2010)). Käsitys asumuspainanteista on muodostunut viimeisten vuosikymmenen aikana. Keskeisimmät tutkimukset ja katsaukset on tehty 1990–2000-luvulla((Kotivuori 1993; Nuñez & Uino 1998; Carpelan 2001; Pesonen 2002; Mökkönen 2011)). Kivikauden asumuksen prototyyppinä pidettiin pitkään ns. Räisälän kotaa((Pälsi 1918)), joka oli yksinkertainen pyöreä maja keskusliedellä. Räisälän kodan tulkinta on sittemmin kyseenalaistettu((Seitsonen 2006)). Kivikautisilla asuinpaikoilla esiintyviin painanteisiin oli kiinnitetty huomiota jo aiemmin, mutta asumuksiksi ne tulkitsivat vasta Ville Luho ja C.F. Meinander 1950–1960-luvuilla((Meinander 1976)). Asumusrakenteiden järeys((esim. Katiskoski 2002; Leskinen 2002)), monimuotoisuus ja niitä rakentaneiden yhteisöjen sosiaalinen kompleksisuus tuli esiin 1990–2000-luvun tutkimuksissa((esim. Pesonen 1999; Nuñez & Okkonen 1999; Mökkönen 2008; 2011; Vaneeckhout 2010)).
Rivi 28: Rivi 30:
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Eniten asumuspainanteita on Pohjanmaalla ​muinaisella merenrannikolla. Laajimmat painannealueet ovat Kemijoen varrella Tervolassa (Kauvonkangas,​ Törmävaara),​ Kiiminkijoen varrella Ylikiimingissä (Rekikylä) ja Kaustisen Kankaalla. Näillä paikoilla asumuksen pohjia on yli 100 kullakin. Muita keskittymiä on Yli-Iin Kierikin ​alueella ​ja Siikajoen-Siikalatvan ​alueella. Myös Saimaan järvialueella on runsaasti ​asumuspainannakohteita,​ mutta siellä painanteita ​on harvoin ​yli kymmentä millään kohteella. Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla tunnetaan vain muutamia asumuspainanteita. Ahvenanmaalta ja Kainuusta ei tunneta toistaiseksi ainoatakaan.+Eniten asumuspainanteita on Pohjanmaan ​muinaisella merenrannikolla. Laajimmat painannealueet ovat Kemijoen varrella Tervolassa (Kauvonkangas,​ Törmävaara),​ Kiiminkijoen varrella Ylikiimingissä (Rekikylä) ja Kaustisen Kankaalla. Näillä paikoilla asumuksen pohjia on yli 100 kullakin. Muita keskittymiä on Yli-Iin Kierikin ja SiikajoenSiikalatvan ​alueilla. Myös Saimaan järvialueella on paljon ​asumuspainannakohteita, ​ mutta niissä ​on harvoin ​enemmän kuin kymmenen painannetta. Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla tunnetaan vain muutamia asumuspainanteita. Ahvenanmaalta ja Kainuusta ei tunneta toistaiseksi ainoatakaan. On merkkejä siitä, että nykyisillä peltoviljelyalueilla kohteita voi olla myös peltokerrosten alle peittyneinä (Vantaa Stenkulla). Tämä hetkisen arvion mukaan Suomessa on kivikautisia asumuspainanteita 5000–6000.
  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
- 
  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Carpelan, Christian** 2001. Zur zeitgenössischen archäologischen Forschung in Finnland. //​Finnisch-Ugrischen Forschungen//​ 56: 254–354. +**Carpelan, Christian** 2001. Zur zeitgenössischen archäologischen Forschung in Finnland. ​Julkaisussa ​//​Finnisch-Ugrischen Forschungen//​ 56: 254–354. 
-**Karjalainen,​ Taisto** 1996. Pithouse in Outokumpu Sätös excavated in 1992-1994. Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project. Helsinki Papers in Archaeology n:o 9: 71–88+**Karjalainen,​ Taisto** 1996. Pithouse in Outokumpu Sätös excavated in 19921994. Julkaisussa //Pithouses and Potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa Project//: 71–88. Helsinki Papers in Archaeology n:o 9. 
-**Katiskoski,​ Kaarlo** 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//​. ​Toim. Helena Ranta. ​Helsinki.+**Katiskoski,​ Kaarlo** 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. ​Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): ​//Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 171–200National Board of Antiquities, ​Helsinki.
 **Kotivuori,​ Hannu** 1993. Kivikauden asumuksia Peräpohjolassa - vertailua ja rakenteellisia tulkintoja. //​Selviytyjät. Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä//​. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 7: 120–160. **Kotivuori,​ Hannu** 1993. Kivikauden asumuksia Peräpohjolassa - vertailua ja rakenteellisia tulkintoja. //​Selviytyjät. Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä//​. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 7: 120–160.
-**Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//​. ​Toim. Helena Ranta. ​Helsinki.+**Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. ​Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): ​//Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 147–170National Board of Antiquities, ​Helsinki.
 **Meinander,​ C.F.** 1976. Hyddbottnar av Madeneva-typ. Nordiska Arkeologimötet i Helsingfors 1967. En berättelse över mötet och dess förhandlingar sammanställd av Torsten Edgren. //Iskos// 1: 26–29. **Meinander,​ C.F.** 1976. Hyddbottnar av Madeneva-typ. Nordiska Arkeologimötet i Helsingfors 1967. En berättelse över mötet och dess förhandlingar sammanställd av Torsten Edgren. //Iskos// 1: 26–29.
 **Mökkönen,​ Teemu** 2008. A Review of Neolithic multi-room housepits as seen from the Meskäärtty site in Virolahti parish, extreme south-eastern Finland. //Estonian Journal of Archaeology//,​ Vol. 12, No. 2: 114–151. **Mökkönen,​ Teemu** 2008. A Review of Neolithic multi-room housepits as seen from the Meskäärtty site in Virolahti parish, extreme south-eastern Finland. //Estonian Journal of Archaeology//,​ Vol. 12, No. 2: 114–151.
-**Mökkönen,​ Teemu** 2011. //Studies on Stone Age Housepits in Fennoscandia (4000-2000 cal BC). Changes in ground plan, site location, and degree of sedentism//​. Helsinki.+**Mökkönen,​ Teemu** 2011. //Studies on Stone Age Housepits in Fennoscandia (40002000 cal BC). Changes in ground plan, site location, and degree of sedentism//​. Helsinki.
 **Nuñez, Milton & Uino, Pirjo** 1998. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorisk tid//. Bebyggelsehistorisk tidskrift Nr 33 1997: 133–152. **Nuñez, Milton & Uino, Pirjo** 1998. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorisk tid//. Bebyggelsehistorisk tidskrift Nr 33 1997: 133–152.
-**Nuñez, Milton & Okkonen, Jari** 1999. Environmental Background for the Rise and Fall of Villages and Megastructures in North Ostrobothnia 4000-2000 calBC. ​Toim. Matti Huurre. //Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen//​. Helsinki: 105–115.+**Nuñez, Milton & Okkonen, Jari** 1999. Environmental Background for the Rise and Fall of Villages and Megastructures in North Ostrobothnia 4000-2000 calBC. ​Julkaisussa ​Huurre, Matti (toim.): //Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen//:​ 105–115. Helsinki.
 **Pesonen, Petro** 1999. Rekikylä - kivikautinen kylä Ylikiimingissä. //​Muinaistutkija//​ 1/1999: 2–15. **Pesonen, Petro** 1999. Rekikylä - kivikautinen kylä Ylikiimingissä. //​Muinaistutkija//​ 1/1999: 2–15.
-**Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean Houses in Finland - a Review. //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//​. ​Toim. Helena Ranta. ​Helsinki.+**Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean Houses in Finland - a Review. ​Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): ​//Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 9–41National Board of Antiquities, ​Helsinki.
 **Pälsi, Sakari** 1918. Kaivaus Pitkäjärven kivikautisella asuinpaikalla Räisälässä v. 1915. //Suomen Museo// 1918: 25–34. **Pälsi, Sakari** 1918. Kaivaus Pitkäjärven kivikautisella asuinpaikalla Räisälässä v. 1915. //Suomen Museo// 1918: 25–34.
-**Seitsonen,​ Oula** 2006. Räisälä Pitkäjärvi revisited - new interpretations of the dwelling remains. ​Petro Pesonen & Teemu Mökkönen, toim: //​Arkeologipäivät 2005. Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa//​. Suomen arkeologinen seura, Helsinki: 138–145.+**Seitsonen,​ Oula** 2006. Räisälä Pitkäjärvi revisited - new interpretations of the dwelling remains. ​Julkaisussa ​Pesonen, Petro & Mökkönen, ​Teemu (toim.): //​Arkeologipäivät 2005. Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa//​: 138–145. Suomen arkeologinen seura, Helsinki.
 **Vaara, Rauno** 2000. Yli-Iin Kierikin kivikautinen kylä – asumuskonstruktiot 1998–1999. //​Muinaistutkija//​ 2/2000: 2–12. **Vaara, Rauno** 2000. Yli-Iin Kierikin kivikautinen kylä – asumuskonstruktiot 1998–1999. //​Muinaistutkija//​ 2/2000: 2–12.
 **Vaneeckhout,​ Samuel** 2010. House Societies amond Coastal Hunter-Gatherers:​ A Case Study of Stone Age Ostrobothnia,​ Finland. //Norwegian Archaeological Review//, Vol. 43, No 1: 12–25. **Vaneeckhout,​ Samuel** 2010. House Societies amond Coastal Hunter-Gatherers:​ A Case Study of Stone Age Ostrobothnia,​ Finland. //Norwegian Archaeological Review//, Vol. 43, No 1: 12–25.
wiki/asumuspainanne.1490081478.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/21 09:31 / Helena Ranta