Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}

 

====== Autiopyöli ======
{{:wiki:img_4568.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====

Keskiajalla tai Vaasa-ajan alussa autioitunut kylänpaikka

===== Kuvaus =====
 
Ks. [[wiki:kylänpaikka|kylänpaikat]]

===== Historia ja käyttö =====

Osaa autiokylistä ja -tiloista kutsuttiin keskiajalla ja Vaasa-ajan alussa autiopyöleiksi (sv. ödesböle)((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//"; Voudintilit, Kansallisarkisto.)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.

{{ :wiki:vp5.jpg?300|}}

Vaasa-ajan alun maakirjoissa osa keskiajalla autioituneista kylistä on merkitty autiopyöleiksi. Varsinais-Suomesta tunnetaan verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.))Arkistoselvityksissä ja arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.))

Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin, ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Autiopyölejä ja muita kyliä on kuitenkin todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ovat mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.



===== Ajoitus =====

Noin 1300-luku – 1500-luvun alku.

===== Levintä =====

Autiopyölejä tunnetaan toistaiseksi Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Todennäköisesti autiopyölejä on myös muualla keskiaikaisen Suomen alueella.

===== Suojelustatus =====
Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.  
Ks. Museoviraston ohje:[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]].

===== Lähteet =====

**DF = Diplomatarium Fennicum** 
**FMU = Finlands medeltidsurkunder** I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935.
**Granlund, Åke** 1956. //Studier över östnylandska ortnamn//. Svenska Litteratursällskapet, studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå.
**Haggrén, Georg** 2011. The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages. Colonists on the shores of the Gulf of Finland. //Vantaan Kaupunginmuseon julkaisuja// 22. Lahti. 
**Haggrén, Georg** 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 464–471. Gaudeamus.
**Haggrén, Georg & Pihlman, Aki & Jansson, Henrik** 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella.// Muinaistutkija// 2003/3: 13–23.
**Orrman, Eljas** 1972. Några synpunkter på utbysjordarna i Raseborgs län. //Historisk tidskrift för Finland//: 91–99. 
**Orrman, Eljas** 1986. //Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet//. Historiallisia tutkimuksia 131.
**Suhonen, V.-P.** 2016. Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus. //SKAS// 1/2016.
**Voudintilit, Kansallisarkisto.**


===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
