Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:autiopyöli

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:autiopyöli [2017/04/11 10:40]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:autiopyöli [2023/01/24 08:31] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Lähteet]
Rivi 8: Rivi 8:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Keskiajalla tai uuden ajan alussa autioitunut ​kylä tai yksinäistila+Keskiajalla tai Vaasa-ajan alussa autioitunut ​kylänpaikka
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 16: Rivi 16:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Autiokyliä ​ja -tiloja ​kutsuttiin ​jo keskiajalla autiopyöleiksi((ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//"​.)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta,​ joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua.  Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.+Osaa autiokylistä ​ja -tiloista ​kutsuttiin keskiajalla ​ja Vaasa-ajan alussa ​autiopyöleiksi ​(sv. ödesböle)((Ks. FMU 3821 "d//er till tuå ödess bole Mustela och Muella medh boo och boskap och alle tilägor och omägor//"​; Voudintilit,​ Kansallisarkisto.)). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta,​ joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.((Granlund 1956: 279–281.)) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.
  
 {{ :​wiki:​vp5.jpg?​300|}} {{ :​wiki:​vp5.jpg?​300|}}
  
-Varsinais-Suomesta tunnetaan ​uuden ajan alun verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Varsinais-Suomen vanhimmissa maakirjoissa ulkokylänveroja kutsutaan yleisesti autiopyöleiksi. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.)) ​Arkeologisissa ​tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.))+Vaasa-ajan alun maakirjoissa osa keskiajalla autioituneista kylistä on merkitty autiopyöleiksi. ​Varsinais-Suomesta tunnetaan verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.((Orrman 1972: 97–113; Orrman 1986: 45–59.))Arkistoselvityksissä ja arkeologisissa ​tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta((Haggrén 2015: 467.)). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.((Suhonen 2016.))
  
-Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. ​Ainakin joitakin pyölejä ​on todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ​on mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen,​ kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat jo keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.+Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksinja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. ​Autiopyölejä ja muita kyliä ​on kuitenkin ​todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ​ovat mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen,​ kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.
  
  
Rivi 28: Rivi 28:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Noin 1300-luku – 1500-luvun ​puoliväli.+Noin 1300-luku – 1500-luvun ​alku.
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
Rivi 36: Rivi 36:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.  ​ Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.  ​
-Ks. Museoviraston ohje:[[http://www.nba.fi/fi/File/2722/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]].+Ks. Museoviraston ohje:[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]].
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**DF = Diplomatarium Fennicum** ​http://​df.narc.fi/​.+**DF = Diplomatarium Fennicum** ​
 **FMU = Finlands medeltidsurkunder** I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935. **FMU = Finlands medeltidsurkunder** I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935.
 **Granlund, Åke** 1956. //Studier över östnylandska ortnamn//. Svenska Litteratursällskapet,​ studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå. **Granlund, Åke** 1956. //Studier över östnylandska ortnamn//. Svenska Litteratursällskapet,​ studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå.
Rivi 49: Rivi 49:
 **Orrman, Eljas** 1986. //​Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet//​. Historiallisia tutkimuksia 131. **Orrman, Eljas** 1986. //​Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet//​. Historiallisia tutkimuksia 131.
 **Suhonen, V.-P.** 2016. Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus. //SKAS// 1/2016. **Suhonen, V.-P.** 2016. Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus. //SKAS// 1/2016.
 +**Voudintilit,​ Kansallisarkisto.**
  
  
wiki/autiopyöli.1491896411.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/11 10:40 / Helena Ranta