Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:autiotila

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:autiotila [2022/12/14 09:21]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:autiotila [2022/12/14 09:24] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 15: Rivi 15:
 Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa,​ jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus,​ maanjaot (sarjajako, isojako), ilmastonmuutos,​ rannansiirtyminen,​ kulkutaudit,​ katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt ovat vaikuttaneet samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten sopivalle paikalle kylän alueella tai jopa vanhan kylämäen ympärillä. Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa,​ jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus,​ maanjaot (sarjajako, isojako), ilmastonmuutos,​ rannansiirtyminen,​ kulkutaudit,​ katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt ovat vaikuttaneet samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten sopivalle paikalle kylän alueella tai jopa vanhan kylämäen ympärillä.
  
-Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). Keskiaikaisen Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ei näytä vaikuttaneen Suomeen. Myöhemmistä ruttoepidemioista on kuitenkin tietoja.((Ks. esim. Kallioinen 1998.)) Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). Tuohon periodiin sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.))Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa,​ erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu kattavasti((Nälkävuosista ks. esim. Turpeinen 1986.)).+Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). Keskiaikaisen Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ei näytä vaikuttaneen Suomeen. Myöhemmistä ruttoepidemioista on kuitenkin tietoja.((Ks. esim. Kallioinen 1998.)) Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). Tuohon periodiin sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)) Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa,​ erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu kattavasti((Nälkävuosista ks. esim. Turpeinen 1986.)).
  
  
wiki/autiotila.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/14 09:24 / Helena Ranta