Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:autiotila

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:autiotila [2016/11/25 09:38]
Veli-Pekka Suhonen [Lähteet]
wiki:autiotila [2019/02/05 15:07]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 2: Rivi 2:
  
 ====== Autiotila ====== ====== Autiotila ======
-{{ :​wiki:​skreddarby-knaggis.jpg?​450 |}}+{{:​wiki:​skreddarby-knaggis.jpg?​450 |}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Asumaton ja hylätty ​tila.+Pysyvästi ​hylätty ​historiallinen asuinpaikka
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 13: Rivi 13:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa,​ jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. maanjaot (sarjajako, isojako), ​ilmaston muutos, kulkutaudit,​ katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein asutus on kuitenkin ​vain siirtynyt sille paremmin ​sopivalle paikalle.+Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa,​ jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus, ​maanjaot (sarjajako, isojako), ​ilmastonmuutos,​ rannansiirtyminen, kulkutaudit,​ katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt vaikuttavat samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten ​sopivalle paikalle ​kylän alueella tai jopa ikiaikaisella kylämäellä.
  
-Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). Ei kuitenkaan tiedetä ulottuiko Suomeen ​1300-luvun puolivälissä tapahtunut ​Euroopan ​keskiajan ​suurin demografinen katastrofi musta surma eli rutto ((Ks. esim. Kallioinen 1998.)). Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ​jaksoon ​((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). ​Ajanjaksoon ​sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli suurempien ​arvioiden mukaan neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)). Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa,​ erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu ((Nälkävuosista esim. Turpeinen 1986.)).+Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). Ei kuitenkaan tiedetä ulottuiko Suomeen ​keskiaikaisen ​Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ​((Ks. esim. Kallioinen 1998.)). Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ​ajanjaksoon ​((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). ​Tuohon periodiin ​sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan ​jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)). Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa,​ erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu ​kattavasti ​((Nälkävuosista ​ks. esim. Turpeinen 1986.)).
  
  
-Arkeologiassa ​autioituminen tarkoittaa ​hylättyjä ja ns. kylmenneitä asuinpaikkoja ​eli niin kokonaisia ​kyliä ​kuin yksittäisiä ​taloja. Autio-termi on kuitenkin historiallisesti huomattavasti moniulotteisempi. Autioitumisella voidaan tarkoittaa sekä asutuksen että viljelyn taantumaa. Se voidaan jakaa keston mukaan pysyvään ja tilapäiseen tai voimakkuutensa perusteella osittaiseen ja täydelliseen. Pohjoismaisen autiotilaprojektin 1970-luvulla käyttämä autioitumisen laatuun perustuva termistö on edelleen käyttökelpoinen. Sen mukaan autioituminen voi olla demografista,​ agraarista ja kameraalista. Demografinen autioituminen tarkoittaa asutuksen taantumista eli kylän tai talon asukkaiden pois muuttoa tai kuolemaa. Agraarinen autioituminen merkitsee peltojen jäämistä kesannolle ja niittyjen metsittymistä. Kameraalinen autioituminen on veromaksun laiminlyöntiä;​ kameraalisesti autio tila ei siis maksa verojaan.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.)) +Arkeologiassa ​autioitumisella tarkoitetaan ​hylättyjä ja ns. kylmenneitä asuinpaikkoja ​(kartanoita, ​kyliätaloja, torppia jne). Autio-termi on kuitenkin historiallisesti huomattavasti moniulotteisempi. Autioitumisella voidaan tarkoittaa sekä asutuksen että viljelyn taantumaa. Se voidaan jakaa keston mukaan pysyvään ja tilapäiseen tai voimakkuutensa perusteella osittaiseen ja täydelliseen. Pohjoismaisen autiotilaprojektin 1970-luvulla käyttämä autioitumisen laatuun perustuva termistö on edelleen käyttökelpoinen. Sen mukaan autioituminen voi olla demografista,​ agraarista ja kameraalista. Demografinen autioituminen tarkoittaa asutuksen taantumista eli kylän tai talon asukkaiden pois muuttoa tai kuolemaa. Agraarinen autioituminen merkitsee peltojen jäämistä kesannolle ja niittyjen metsittymistä. Kameraalinen autioituminen on veromaksun laiminlyöntiä;​ kameraalisesti autio tila ei siis maksa verojaan.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.)) 
  
 Autioitumisen tyypit menevät usein päällekkäin. Sama tila saattoi olla autio sekä demografisesti,​ agraarisesti että kameraalisesti. Kukaan ei asunut paikalla, ei viljellyt peltoja ja eikä maksanut veroja. Talo saattoi olla autio demografisesti,​ muttei taloudellisesti. Tällöin talo oli kylmillään,​ mutta sen tilukset olivat päätyneet naapurin tai jonkun muun veronalaiseksi lisämaaksi. Talo saattoi myös olla asuttu, vaikka sen pellot olivat kesannolla ja niistä ei maksettu veroja.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.))  Autioitumisen tyypit menevät usein päällekkäin. Sama tila saattoi olla autio sekä demografisesti,​ agraarisesti että kameraalisesti. Kukaan ei asunut paikalla, ei viljellyt peltoja ja eikä maksanut veroja. Talo saattoi olla autio demografisesti,​ muttei taloudellisesti. Tällöin talo oli kylmillään,​ mutta sen tilukset olivat päätyneet naapurin tai jonkun muun veronalaiseksi lisämaaksi. Talo saattoi myös olla asuttu, vaikka sen pellot olivat kesannolla ja niistä ei maksettu veroja.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.)) 
  
-Kameraalisesti aution tilan verot olivat maksamatta joko asutuksen tai viljelyn lakkaamisen vuoksi. Kun veromaksaja oli joko kuollut tai muuttanut pois, eikä elinkeinoa enää harjoitettu, ​on kruunun ​ollut mahdotonta periä veroa. Toisaalta kameraalisiin lähteisiin merkitty autiotila ei välttämättä ole ollut todellisuudessa demografisesti tai agraarisesti autio. Selityksinä voivat olla esimerkiksi veromaksajan epärehellisyys tai virkamiehen lahjominen. Yleensä taustalta löytyi kuitenkin köyhtyminen. Veronmaksaja asui tilallaan ja viljeli maitaan, mutta kaikki tuotanto kului elämiseen ja veroja ei ole ollut yksinkertaisesti varaa maksaa. Kameraalinen autioituminen ​saattaa ​ennustaa sekä demografista että agraarista autioitumista. Talonpoika perheineen joko menehtyi tai muutti pois. Tilanne saattoi muuttua, kun naapuri tai joku muu otti maat käyttöönsä. Kameraalinen autioituminen oli usein tilapäisilmiö;​ talo saattoi vaurastua ​uudelleen ja palata ​ns. normaalitilaksi.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14–15.)) ​+Kameraalisesti aution tilan verot olivat maksamatta joko asutuksen tai viljelyn lakkaamisen vuoksi. Kun veromaksaja oli joko kuollut tai muuttanut pois, eikä elinkeinoa enää harjoitettu, ​oli kruunun mahdotonta periä veroa. Toisaalta kameraalisiin lähteisiin merkitty autiotila ei välttämättä ole ollut todellisuudessa demografisesti tai agraarisesti autio. Selityksinä voivat olla esimerkiksi veromaksajan epärehellisyys tai virkamiehen lahjominen. Yleensä taustalta löytyi kuitenkin köyhtyminen. Veronmaksaja asui tilallaan ja viljeli maitaan, mutta kaikki tuotanto kului elämiseen ja veroja ei ole ollut yksinkertaisesti varaa maksaa. Kameraalinen autioituminen ennustaa sekä demografista että agraarista autioitumista. Talonpoika perheineen joko menehtyi tai muutti pois. Tilanne saattoi ​kuitenkin ​muuttua, kun naapuri tai joku muu otti maat käyttöönsä. Kameraalinen autioituminen oli usein tilapäisilmiö; ​moni talo vaurastui ​uudelleen ja palasi ​ns. normaalitilaksi.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14–15.)) ​
  
  
Rivi 35: Rivi 35:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​2722/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Ks. MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015)]]. ​ +Autioituneet historialliset tilat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​  
 +Ks. Museoviraston ohje:[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​2722/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]]. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Kallioinen,​ Mika** 1998. //Pestepidemierna och bosättningsexpansion i det medeltida Finland//, HTF 3/1998.+**Kallioinen,​ Mika** 1998. Pestepidemierna och bosättningsexpansion i det medeltida Finland. //Historisk Tidskrift för Finlan//3/1998.
 **Lappalainen,​ Mirkka** 2012. //Jumalan vihan ruoska: Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697//​. Kustannusosakeyhtiö Siltala. **Lappalainen,​ Mirkka** 2012. //Jumalan vihan ruoska: Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697//​. Kustannusosakeyhtiö Siltala.
-**Mäkelä-Alitalo,​ Anneli** 1979. Hattulan kihlakunnan ja Porvoon läänin autioituminen myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa//​Historiallisia tutkimuksia// 109. +**Mäkelä-Alitalo,​ Anneli** 1979. //Hattulan kihlakunnan ja Porvoon läänin autioituminen myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa//Historiallisia tutkimuksia 109. 
-**Mäkelä-Alitalo,​ Anneli** 2003. Verotus, autioituminen ja väenotot. //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle ​/ toimittaneet Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Anneli Mäkelä-Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki. +**Mäkelä-Alitalo,​ Anneli** 2003. Verotus, autioituminen ja väenotot. ​Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo,​ Anneli (toim.): ​//Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki. 
-**Turpeinen,​ Oiva**1986. Nälkä vai tauti tappoi? ​kauhunvuodet ​1866-1868//​Historiallisia tutkimuksia// 136.  +**Turpeinen,​ Oiva** 1986. //Nälkä vai tauti tappoi? ​Kauhunvuodet ​18661868//Historiallisia tutkimuksia ​ 136.  
-**Orrman, Eljas** 1986.Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet.//​ Historiallisia tutkimuksia//​ 131.  +**Orrman, Eljas** 1986. Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet.//​ Historiallisia tutkimuksia//​ 131.  
-**Vuorinen, Heikki S.** 2007. Sairaus ja terveys. //Suomen historian kartasto//. Karttakeskus.+**Vuorinen, Heikki S.** 2007. Sairaus ja terveys. ​Julkaisussa ​//Suomen historian kartasto//. Karttakeskus.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/autiotila.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/14 09:24 / Helena Ranta