Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:autiotila

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:autiotila [2019/01/08 08:07]
Veli-Pekka Suhonen [Määritelmä]
wiki:autiotila [2020/04/15 07:57]
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
Rivi 5: Rivi 5:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Asumaton ja pysyvästi hylätty ​tila.+pysyvästi hylätty ​historiallinen asuinpaikka
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 13: Rivi 13:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa,​ jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus,​ maanjaot (sarjajako, isojako), ilmastonmuutos,​ rannansiirtyminen,​ kulkutaudit,​ katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt vaikuttavat samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten sopivalle paikalle kylän alueella tai jopa ikiaikaisella kylämäellä.+Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa,​ jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus,​ maanjaot (sarjajako, isojako), ilmastonmuutos,​ rannansiirtyminen,​ kulkutaudit,​ katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt vaikuttavat samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten sopivalle paikalle kylän alueella tai jopa vanhan kylämäen ympärillä.
  
-Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). ​Ei kuitenkaan tiedetä ulottuiko Suomeen keskiaikaisen ​Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ((Ks. esim. Kallioinen 1998.)). Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon ((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). Tuohon periodiin sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)). Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa,​ erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu kattavasti ((Nälkävuosista ks. esim. Turpeinen 1986.)).+Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). ​Keskiaikaisen ​Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ​ei näytä vaikuttaneen Suomeen. Myöhemmistä ruttoepidemioista on kuitenkin tieto. ​((Ks. esim. Kallioinen 1998.)). Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon ((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). Tuohon periodiin sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)). Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa,​ erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu kattavasti ((Nälkävuosista ks. esim. Turpeinen 1986.)).
  
  
-Arkeologiassa autioitumisella tarkoitetaan hylättyjä ​ja ns. kylmenneitä asuinpaikkoja (kartanoita,​ kyliä, taloja, torppia jne). Autio-termi on kuitenkin historiallisesti huomattavasti moniulotteisempi. Autioitumisella voidaan tarkoittaa sekä asutuksen että viljelyn taantumaa. Se voidaan jakaa keston mukaan pysyvään ja tilapäiseen tai voimakkuutensa perusteella osittaiseen ja täydelliseen. Pohjoismaisen autiotilaprojektin 1970-luvulla käyttämä autioitumisen laatuun perustuva termistö on edelleen käyttökelpoinen. Sen mukaan autioituminen voi olla demografista,​ agraarista ja kameraalista. Demografinen autioituminen tarkoittaa asutuksen taantumista eli kylän tai talon asukkaiden pois muuttoa tai kuolemaa. Agraarinen autioituminen merkitsee peltojen jäämistä kesannolle ja niittyjen metsittymistä. Kameraalinen autioituminen on veromaksun laiminlyöntiä;​ kameraalisesti autio tila ei siis maksa verojaan.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.)) +Arkeologiassa autioitumisella tarkoitetaan ​asutuksesta ​hylättyjä ​eli ns. kylmenneitä asuinpaikkoja (kartanoita,​ kyliä, taloja, torppia jne). Autio-termi on kuitenkin historiallisesti huomattavasti moniulotteisempi. Autioitumisella voidaan tarkoittaa sekä asutuksen että viljelyn taantumaa. Se voidaan jakaa keston mukaan pysyvään ja tilapäiseen tai voimakkuutensa perusteella osittaiseen ja täydelliseen. Pohjoismaisen autiotilaprojektin 1970-luvulla käyttämä autioitumisen laatuun perustuva termistö on edelleen käyttökelpoinen. Sen mukaan autioituminen voi olla demografista,​ agraarista ja kameraalista. Demografinen autioituminen tarkoittaa asutuksen taantumista eli kylän tai talon asukkaiden pois muuttoa tai kuolemaa. Agraarinen autioituminen merkitsee peltojen jäämistä kesannolle ja niittyjen metsittymistä. Kameraalinen autioituminen on veromaksun laiminlyöntiä;​ kameraalisesti autio tila ei siis maksa verojaan.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.)) 
  
 Autioitumisen tyypit menevät usein päällekkäin. Sama tila saattoi olla autio sekä demografisesti,​ agraarisesti että kameraalisesti. Kukaan ei asunut paikalla, ei viljellyt peltoja ja eikä maksanut veroja. Talo saattoi olla autio demografisesti,​ muttei taloudellisesti. Tällöin talo oli kylmillään,​ mutta sen tilukset olivat päätyneet naapurin tai jonkun muun veronalaiseksi lisämaaksi. Talo saattoi myös olla asuttu, vaikka sen pellot olivat kesannolla ja niistä ei maksettu veroja.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.))  Autioitumisen tyypit menevät usein päällekkäin. Sama tila saattoi olla autio sekä demografisesti,​ agraarisesti että kameraalisesti. Kukaan ei asunut paikalla, ei viljellyt peltoja ja eikä maksanut veroja. Talo saattoi olla autio demografisesti,​ muttei taloudellisesti. Tällöin talo oli kylmillään,​ mutta sen tilukset olivat päätyneet naapurin tai jonkun muun veronalaiseksi lisämaaksi. Talo saattoi myös olla asuttu, vaikka sen pellot olivat kesannolla ja niistä ei maksettu veroja.((Mäkelä-Alitalo 1979: 14.)) 
Rivi 27: Rivi 27:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Keskiaika – nykyaika. Laajamittainen maaseudun autioituminen 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun alkuun. ​+Keskiaika – nykyaika. Laajamittainen maaseudun autioituminen ​keskiajalla sekä 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun alkuun. ​
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
wiki/autiotila.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/14 09:24 / Helena Ranta