Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:autiotila [2020/04/15 10:07]
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
+++ wiki:autiotila [2022/12/14 09:24] (nykyinen)
Helena Ranta
@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 ===== Historia ja käyttö =====
-Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa, jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus, maanjaot (sarjajako, isojako), ilmastonmuutos, rannansiirtyminen, kulkutaudit, katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt vaikuttavat samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten sopivalle paikalle kylän alueella tai jopa vanhan kylämäen ympärillä.
+Autioituminen on ikiaikainen osa maaseudun asutuksen dynamiikkaa, jossa taantuman ja elpymisen ajat ovat säännöllisesti vaihdelleet. Autioitumisen syinä voivat olla mm. kartanonmuodostus, maanjaot (sarjajako, isojako), ilmastonmuutos, rannansiirtyminen, kulkutaudit, katovuodet, sota-aika ja kiristynyt verotus. Usein eri syyt ovat vaikuttaneet samanaikaisesti. On kuitenkin tavallista, että asutus on vain siirtynyt sille kulloinkin parhaiten sopivalle paikalle kylän alueella tai jopa vanhan kylämäen ympärillä.
-Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). Keskiaikaisen Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ei näytä vaikuttaneen Suomeen. Myöhemmistä ruttoepidemioista on kuitenkin tietoja. ((Ks. esim. Kallioinen 1998.)). Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon ((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). Tuohon periodiin sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)). Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa, erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu kattavasti ((Nälkävuosista ks. esim. Turpeinen 1986.)).
+Eri syistä johtuvaa autioitumista on varmuudella ollut jo keskiajan Suomessa((ks. esim. Orrman 1996.)). Keskiaikaisen Euroopan suurin demografinen katastrofi musta surma eli 1300-luvun puolivälin ruttoepidemia ei näytä vaikuttaneen Suomeen. Myöhemmistä ruttoepidemioista on kuitenkin tietoja.((Ks. esim. Kallioinen 1998.)) Historiallisesti ja arkeologisesti tunnetuin maaseudun taantuma sijoittuu 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon((ks. esim. Mäkelä-Alitalo 2003.)). Tuohon periodiin sisältyvät suuret kuolon vuodet 1696-1697, joiden aikana väestöstä kuoli arvioiden mukaan jopa neljäs- tai kolmasosa.((Ks. Lappalainen 2012; Vuorinen 2007: 98.)) Suurten nälkävuosien 1866-68 merkitystä arkeologisten tutkimuskohteiden muodostumiseen Pohjois-Suomessa, erityisesti Kainuussa, ei ole toistaiseksi arvioitu kattavasti((Nälkävuosista ks. esim. Turpeinen 1986.)).
@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 Autioituneet historialliset tilat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
-Ks. Museoviraston ohje:[[http://www.nba.fi/fi/File/2722/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]].
+Ks. Museoviraston ohje:[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015)]].
 ===== Lähteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut