Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
 

{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:bastionilinnoitukset}}


 

====== Bastionilinnoitus ======

{{:wiki:loviisan_maalinnoitus.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

Puolustusta varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu paikka

===== Kuvaus =====
 
Bastionijärjestelmä perustui puolustusmuurista ulkoneviin kulmiin eli bastioneihin. Bastionit rakennettiin siten, että niistä pystyttiin torjumaan vihollisen hyökkäykset tykeillä ja musketeilla ammutulla ristitulella. Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut vallihauta, jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kuvauksen lähteenä Kauppi 2011: 24–41.))

{{ :wiki:12._svartholma_rakennusvaiheet1778_.jpg?300|}}
Suomen varsinaiset bastionilinnoitukset tunnetaan maanpäällisiltä osiltaan hyvin; lähes jokaisesta on saatavissa sekä oman aikansa että modernit tarkat mittauspiirrokset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maamme bastionilinnoitukset on kunnostettu jo 1900-luvulla, ainoastaan Savitaipaleen Järvitaipale ja Kouvolan Anjalan Liikkala ovat säilyneet "koskemattomina". Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ja dokumentointeja on tehty bastionilinnoitusten restaurointitöiden yhteydessä vasta 2000-luvulla((esim. Kyminlinna 2004–2006; Ruotsinsalmi fort Katarina  2006–2007, 2013; Loviisa bastion Rosen 2004–2006)). Tutkimuksissa on linnoitusrakenteiden ohella saatu runsaasti tietoa myös elämästä linnoituksissa. Lisäksi maan alta on löydetty jo tuhoutuneiksi luultuja linnoitteita (esim. Haminan Helsingin bastioni 2008).   

Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia, skansseja, joissa on hyödynnetty edellä kuvattua bastionijärjestelmää.

===== Historia ja käyttö =====


//Bastionijärjestelmän varhaisvaiheet Suomessa//

Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Sen kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta vastannut keskusvirasto, linnoituskonttori (Kungliga fortifikationen). Viipurista ja Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäisiä edustajia Suomessa.((Historian lähteenä Kauppi 2011: 24–41.))

Pitkän vihan (1570–95) eli 25-vuotisen sodan aikana vuonna 1580 vallattua Käkisalmen kaupunkia ja linnoitusta varten laadittiin 1600-luvun alkupuolella uudenaikainen ruutukaavaan perustunut suunnitelma. Kaupunkiin suunniteltiin linnoitus, kaupunkisaari ja mantereella oleva esikaupunki. Käkisalmen linnoitus käsitti kolme bastionia ja lukuisia kivisiä sotilasrakennuksia.  

Myös Viipurin keskiaikaisen kaupunginmuurin puolustuksen ajanmukaistamiseen tähdättiin jo 1540-luvulta lähtien. Kaupungin muureja, torneja ja portteja vahvistettiin ja uudistettiin uuden linnoitustekniikan mukaisiksi. Samalla purettiin keskiaikainen kaupunginmuuri Pyöreää tornia lukuun ottamatta. Viipurin linnan päälinnan sisätilat, päätorni ja kehämuuri torneineen kunnostettiin 1560-luvulla. Etuvarustukset saivat bastionimaiset lisät. Kaupunginmuuriin rakennettiin Vesiportin (1588–91) ja Uudenportin (1592–96) bastionit korvaamaan niiden paikalla aiemmin seisoneet tornit.  

Viipurin kaupunginmuurin itäpuolelle rakennettiin vuosina 1553–94 Äyräpään ja Pantsarlahden bastionien, bastioneja yhdistävien kurtiinimuurien ja niiden eteen sijoitetun raveliinin muodostama rintama. Kaupunki suojattiin uusin muuririntamin myös koillisesta.   

//Bastionilinnoitusten tulo Venäjälle//

Bastionijärjestelmän saapuminen Venäjälle liittyy keisarikunnan uuden pääkaupungin Pietarin rakentamiseen 1700-luvun alussa. Pietari Suuri pyrki Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikana saamaan yhteyden Venäjältä Suomenlahden kautta maailman merille. Pähkinälinnan valtaus vuonna 1702 avasi tien Nevalle ja Pietarin kaupunkia alettiin rakentaa seuraavana vuonna. Kaupungin suojaksi Jänissaareen rakennettiin seuraavina vuosina Pietari-Paavalin linnoitus ja ulompana Suomenlahdella sijaitsevaan Retusaareen Kronstadtin merilinnoitus.

Venäjän armeija valtasi vuonna 1710 Viipurin ja Käkisalmen. Viipuria alettiin kehittää uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi. Itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi. Varikkona toimineen Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin maastoon mukautettu bastionilinnoitus Pyhän Annan Kruunu varuskunta- ja sotilashallintorakennuksineen. 

//Ruotsi perustaa Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit ja aloittaa Suomenlinnan rakentamisen//

Ruotsin menetettyä suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 päätettiin kaakkoisrajan turvaksi perustaa bastionirintamien suojaamat Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit. 
 
Ruotsi aloitti vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan, jota on myöhemmin kutsuttu Hattujen sodaksi. Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat, joiden puolustuksen painopiste oli länttä kohti.

{{ :wiki:6._bastioni_hyve.jpg?300|}} Hattujen sodan jälkeen vuonna 1747 Helsingin edustalle perustettiin vuonna 1747 päälinnoitukseksi Sveaborgin eli Suomenlinnan laivastotukikohta. Idemmäksi, lähempänä rajaa sijaitsevaan Degerbyhyn (nyk. Loviisaan) päätettiin sijoittaa Svartholman merilinnoituksesta ja mantereella Suurta rantatietä vartioineesta maalinnoituksesta koostunut kaksoislinnoitus. Myös länteen Hankoniemen edustan luodoille, suunniteltiin samaan aikaan rakennettaviksi pieniä linnakkeita.

//Venäjä linnoittaa Ruotsin vastaisen rajan//

Kustaa III:n valtaannousu 1771 antoi Venäjälle aiheen varautua uuteen revanssisotaan. Salpausselän harjua pitkin Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Viipuriin ja Pietariin johtaneen ylisen Viipurintien varteen Luumäelle perustettiin vuonna 1773 Taavetin linnoituskaupunki. Bastionikehä muodosti säännöllisen ympyrän, jonka sisään rakennettiin ruutukaavaa noudattanut varuskuntakaupunki. Myös Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin.

Ruotsi yritti vuosina 1788–90 käydyn sodan aikana vallata takaisin Uudenkaupungin rauhan ja Turun rauhan yhtyedessä menettämänsä Kaakkois-Suomen. Tämä ns. Kustaan sota päättyi vuonna 1790 Värälän rauhaan ilman alueluovutuksia. Toistuvat revanssiyritykset saivat kuitenkin aikaan sen, että Pietarin kaupunki suojattiin kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. 

Ensimmäiseen linnoitusvyöhykkeeseen kuuluivat Viipuri, Pähkinänlinna, Käkisalmi ja Kronstadt ja toiseen Hamina, Taavetti ja Lappeenranta. Haminan ja Lappeenrannan linnoituksia vahvistettiin harmaakivimuurein ja etuvarustuksin. Myös Viipurin, Käkisalmen ja Taavetin puolustustehoa parannettiin. 
{{ :wiki:8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?450 |}}
Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus, Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski.

Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen.

Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla, ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika. 

===== Ajoitus =====

Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen linnoituslaitteissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa.

===== Levintä =====

Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi
===== Suojelustatus =====
Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.
[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 87.


===== Lähteet =====

**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Toim. V.-P. Suhonen. Suomealaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Peltonen, Karim** 2011. Bastionijärjestelmä. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle.// Toim. V.-P. Suhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Toim. V.-P. Suhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

===== Muu kirjallisuus =====

**Duffy, Christopher** 1985. //The Fortress in the Age of Vauban and Fredrick the Great 1660–1789//. London.
**Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715//. Lund.
**af Hällström, Olof** 1986. //Sveaborg Viapori Suomenlinna//. Rungstedt kust.
**Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. //Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä// (toim. Jussi T. Lappalainen). Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki.
**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //Viipuri ― Vanhan Suomen pääkaupunki//. Suomen kirjallisuuden seura 1993.
**Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos.
**Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi: linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784//. Tampere.
**Laskovski, F.** 1865. //Materialyi dlja istori inzernernavo istkustva v Rossii// III. Sankt Peterburg.
**Munthe, Ludvig W:son et al.** 1902–39. //Kungliga Fortifikationens historia//. Stockholm.
**Sinisalo, Antero** 1986.// Olavinlinnan rakentamisen vaiheet suuresta Pohjan sodasta//. Pyhän Olavin kilta.



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
