Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:bastionilinnoitus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:bastionilinnoitus [2017/03/28 10:23]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:bastionilinnoitus [2022/09/05 09:06] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 12: Rivi 12:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Puolustusta ​varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu ​paikka+puolustusta ​varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu ​alue
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Bastionijärjestelmä perustui puolustusmuurista ulkoneviin kulmiin eli bastioneihinBastionit rakennettiin siten, että niistä pystyttiin torjumaan vihollisen hyökkäykset tykeillä ja musketeilla ammutulla ristitulella. Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut vallihauta, jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kuvauksen lähteenä ​Kauppi 2011: 24–41.))+Tuliaseiden yleistyminen 1400- ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut [[wiki:​keskiaikainen-linna|linnat]] vanhentuneiksiUudessa bastionijärjestelmässä pyrittiin luomaan linnoitukselle pohjakaavajonka avulla se pystyi hallitsemaan sekä linnoitusta ​että sen ympäristöä.((Peltonen 2011: 26)) Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut ​[[wiki:​vallihauta|vallihauta]], jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kauppi 2011: 24–41)) ​
  
-{{ :wiki:12._svartholma_rakennusvaiheet1778_.jpg?​300|}} +Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoonVarustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ​ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyrityksetEtuvarustusten eli etuluiskan ​ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäkötBastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojauslinnoitteen tähtimäisen muodon ansiosta jokaista linnoitteen edustaa voitiin suojata viereisistä varustuksista.((Peltonen 2011: 26)
-Suomen varsinaiset bastionilinnoitukset tunnetaan maanpäällisiltä osiltaan hyvin; lähes jokaisesta on saatavissa sekä oman aikansa ​että modernit tarkat mittauspiirrokset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maamme bastionilinnoitukset on kunnostettu jo 1900-luvulla,​ ainoastaan Savitaipaleen Järvitaipale ​ja Kouvolan Anjalan Liikkala ovat säilyneet "​koskemattomina"​Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ​ja dokumentointeja on tehty bastionilinnoitusten restaurointitöiden yhteydessä vasta 2000-luvulla((esimKyminlinna 2004–2006;​ Ruotsinsalmi fort Katarina ​ 2006–20072013; Loviisa bastion Rosen 2004–2006)). Tutkimuksissa on linnoitusrakenteiden ohella saatu runsaasti tietoa myös elämästä linnoituksissaLisäksi maan alta on löydetty jo tuhoutuneiksi luultuja linnoitteita ​(esim. Haminan Helsingin bastioni 2008).   +
  
-Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia,​ skansseja, joissa on hyödynnetty edellä kuvattua bastionijärjestelmää.+{{ :​wiki:​12._svartholma_rakennusvaiheet1778_.jpg?​300|}} Suomen varsinaiset bastionilinnoitukset tunnetaan maanpäällisiltä osiltaan hyvin; lähes jokaisesta on saatavissa sekä oman aikansa että modernit tarkat mittauspiirrokset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maamme bastionilinnoitukset on kunnostettu jo 1900-luvulla,​ ainoastaan Savitaipaleen Järvitaipale ja Kouvolan Anjalan Liikkala ovat säilyneet "​koskemattomina"​. Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ja dokumentointeja on tehty bastionilinnoitusten restaurointitöiden yhteydessä vasta 2000-luvulla((esim. Kyminlinna 2004–2006;​ Ruotsinsalmi fort Katarina ​ 2006–2007,​ 2013; Loviisa bastion Rosen 2004–2006)). Tutkimuksissa on linnoitusrakenteiden ohella saatu runsaasti tietoa myös elämästä linnoituksissa. Lisäksi maan alta on löydetty jo tuhoutuneiksi luultuja linnoitteita (esim. Haminan Helsingin bastioni 2008). ​   
 + 
 +Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia, ​[[wiki:​skanssi|skansseja]], joissa on hyödynnetty edellä kuvattua bastionijärjestelmää.
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
  
-//​Bastionijärjestelmän varhaisvaiheet Suomessa//+Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta,​ rakennuttamisesta ja kunnossapidosta vastannut keskusvirasto,​ linnoituskonttori (kungliga fortifikationen).((Kauppi 2011: 24))
  
-Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ​ja idästä Venäjän kauttaSen kehitys sai alkunsa ​1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ​ja Moskovan välisistä sodistaRuotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelustarakennuttamisesta ja kunnossapidosta vastannut keskusvirastolinnoituskonttori ​(Kungliga fortifikationen). Viipurista ​ja Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäisiä edustajia Suomessa.((Historian lähteenä ​Kauppi 2011: 2441.))+Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ​ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari,​ mantereella oleva esikaupunki ja linnoitus, joka käsitti kolme bastioniaMyös Viipurin puolustusta parannettiin ​1500-luvun lopulla rakentamalla kaupunginmuuriin Vesiportin ​ja Uudenportin bastionit korvaamaan paikoilla aiemmin seisoneet tornitViipurin etuvarustukset saivat uudistuksissa bastionimaiset lisät. Lisäksi Viipurin puolustusta parannettiin rakentamalla kaupunginmuurin itäpuolelle rintamajoka koostui kahdesta bastionistaniitä yhdistävistä kurtiinimuureista ja niiden eteen sijoitetusta ravelliinista.((Kauppi 2011: 24–27.))  
 +  
 +Vuonna 1710 Venäjän armeija valtasi Viipurin ja Käkisalmen ja tämän jälkeen venäläiset alkoivat kehittää Viipuria uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi Pietarin suojaksiViipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin uusi maastoon mukautettu bastionilinnoitus ​ja ruotsalaisten rakentamat itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi.((Kauppi 2011: 3031)) 
  
-Pitkän vihan (1570–95) eli 25-vuotisen sodan aikana ​vuonna ​1580 vallattua Käkisalmen kaupunkia ​ja linnoitusta varten laadittiin 1600-luvun alkupuolella uudenaikainen ruutukaavaan perustunut suunnitelma. Kaupunkiin suunniteltiin linnoitus, kaupunkisaari ​ja mantereella oleva esikaupunki. ​Käkisalmen ​linnoitus käsitti kolme bastionia ja lukuisia kivisiä sotilasrakennuksia  +Ruotsi tarvitsi uusia linnoitteita kaakkoisrajan turvaksi menetettyään suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa ​vuonna ​1721 ja luovutettuaan Viipurin ​ja Käkisalmen ​linnoitukset VenäjälleAxel Löwenin ehdotusten mukaisesti itärajalle päätettiin perustaa Haminan ​ja Lappeenrannan linnoituskaupungitjoihin kumpaankin rakennettiin kaupunkeja suojaava bastionirintama.((Kauppi 2011: 32; ks. myös Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175185)
- +
-Myös Viipurin keskiaikaisen kaupunginmuurin puolustuksen ajanmukaistamiseen tähdättiin jo 1540-luvulta lähtien. Kaupungin muureja, torneja ​ja portteja vahvistettiin ja uudistettiin uuden linnoitustekniikan mukaisiksi. Samalla purettiin keskiaikainen kaupunginmuuri Pyöreää tornia lukuun ottamatta. Viipurin linnan päälinnan sisätilatpäätorni ja kehämuuri torneineen kunnostettiin 1560-luvullaEtuvarustukset saivat bastionimaiset lisät. Kaupunginmuuriin rakennettiin Vesiportin ​(1588–91) ja Uudenportin ​(1592–96) bastionit korvaamaan niiden paikalla aiemmin seisoneet tornit  +
- +
-Viipurin kaupunginmuurin itäpuolelle rakennettiin vuosina 1553–94 Äyräpään ja Pantsarlahden bastionien, bastioneja yhdistävien kurtiinimuurien ja niiden eteen sijoitetun raveliinin muodostama rintama. Kaupunki suojattiin uusin muuririntamin ​myös koillisesta. ​   +
- +
-//​Bastionilinnoitusten tulo Venäjälle//​ +
- +
-Bastionijärjestelmän saapuminen Venäjälle liittyy keisarikunnan uuden pääkaupungin Pietarin rakentamiseen 1700-luvun alussa. Pietari Suuri pyrki Suuren Pohjan sodan (17001721aikana saamaan yhteyden Venäjältä Suomenlahden kautta maailman merille. Pähkinälinnan valtaus vuonna 1702 avasi tien Nevalle ja Pietarin kaupunkia alettiin rakentaa seuraavana vuonna. Kaupungin suojaksi Jänissaareen rakennettiin seuraavina vuosina Pietari-Paavalin linnoitus ja ulompana Suomenlahdella sijaitsevaan Retusaareen Kronstadtin merilinnoitus. +
- +
-Venäjän armeija valtasi vuonna 1710 Viipurin ja Käkisalmen. Viipuria alettiin kehittää uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi. Itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi. Varikkona toimineen Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin maastoon mukautettu bastionilinnoitus Pyhän Annan Kruunu varuskunta- ja sotilashallintorakennuksineen.  +
- +
-//Ruotsi perustaa Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit ja aloittaa Suomenlinnan rakentamisen//​ +
- +
-Ruotsin menetettyä suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 päätettiin kaakkoisrajan turvaksi perustaa bastionirintamien suojaamat Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit. ​+
    
-Ruotsi ​aloitti ​vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan, jota on myöhemmin kutsuttu Hattujen sodaksi. Vuonna ​1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat,​ joiden puolustuksen painopiste oli länttä kohti.+Ruotsi ​käynnisti ​vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan ja vuonna ​1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat,​ joiden puolustuksen painopiste oli länttä kohti.((Kauppi 2011: 32;  Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175–185; Hakanpää et al. 2012))
  
-{{ :​wiki:​6._bastioni_hyve.jpg?​300|}} ​Hattujen sodan jälkeen vuonna 1747 Helsingin edustalle perustettiin vuonna 1747 päälinnoitukseksi ​Sveaborgin eli Suomenlinnan laivastotukikohta. ​Idemmäksi, lähempänä rajaa sijaitsevaan Degerbyhyn (nyk. Loviisaan) päätettiin sijoittaa Svartholman merilinnoituksesta ja mantereella Suurta rantatietä vartioineesta maalinnoituksesta koostunut kaksoislinnoitus. Myös länteen Hankoniemen edustan luodoillesuunniteltiin samaan aikaan ​rakennettaviksi ​pieniä linnakkeita.+{{ :​wiki:​6._bastioni_hyve.jpg?​300|}} ​Ruotsin oli järjestettävä oma puolustuksensa uudelleen, joten Helsingin edustalle perustettiin vuonna 1747 Sveaborgin eli Suomenlinnan laivastotukikohta ​päälinnoitukseksiIdemmäs, lähempänä rajaa sijaitsevaan Degerbyhyn (nyk. Loviisaan) päätettiin sijoittaa Svartholman merilinnoituksesta ja mantereella Suurta rantatietä vartioineesta maalinnoituksesta koostunut kaksoislinnoitus. Myös länteen Hankoniemen edustan luodoille suunniteltiin samaan aikaan ​rakennettavaksi ​pieniä linnakkeita.((Kauppi 2011: 32; Rosén & Suhonen 2011; Peltonen & Suhonen 2011))
  
-//Venäjä linnoittaa Ruotsin vastaisen rajan//+Kustaa III:n valtaannousu 1771 antoi Venäjälle syyn varautua uuteen revanssisotaan. Salpausselän harjua pitkin Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Viipuriin ja Pietariin johtaneen ylisen Viipurintien varteen Luumäelle perustettiin vuonna 1773 Taavetin linnoituskaupunki. Bastionikehä muodosti säännöllisen ympyrän, jonka sisään rakennettiin ruutukaavaa noudattanut varuskuntakaupunki.((Kauppi et al. 2011c; Köngäs 2009)) ​ Myös Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin.((Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011; Hakanpää et al. 2012))
  
-Kustaa III:n valtaannousu 1771 antoi Venäjälle aiheen varautua uuteen revanssisotaan. Salpausselän harjua pitkin Lappeenrantaan ​ja sieltä edelleen Viipuriin ja Pietariin johtaneen ylisen Viipurintien varteen Luumäelle perustettiin ​vuonna ​1773 Taavetin linnoituskaupunkiBastionikehä muodosti säännöllisen ympyränjonka sisään rakennettiin ruutukaavaa noudattanut varuskuntakaupunkiMyös HaminanLappeenrannan ​ja Olavinlinnan ​linnoituksia vahvistettiin.+Ruotsi yritti vuosina 1788–90 käydyn sodan aikana vallata takaisin Uudenkaupungin ​ja Turun rauhoissa menettämänsä Kaakkois-Suomen. Tämä ns. Kustaan sota päättyi ​vuonna ​1790 Värälän rauhaan ilman alueluovutuksiaToistuvat revanssiyritykset saivat kuitenkin aikaan senettä Pietarin suojattiin kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeelläEnsimmäiseen linnoitusvyöhykkeeseen kuuluivat ViipuriPähkinänlinna,​ Käkisalmi ​ja Kronstadt ja toiseen Hamina, Taavetti ja Lappeenranta. Haminan ja Lappeenrannan ​linnoituksia vahvistettiin ​harmaakivimuurein ja etuvarustuksinMyös Viipurin, Käkisalmen ja Taavetin puolustustehoa parannettiin.((Kauppi 2011: 37)) 
  
-Ruotsi yritti vuosina 1788–90 käydyn sodan aikana vallata takaisin Uudenkaupungin rauhan ja Turun rauhan yhtyedessä menettämänsä Kaakkois-Suomen. Tämä ns. Kustaan sota päättyi vuonna 1790 Värälän rauhaan ilman alueluovutuksia. Toistuvat revanssiyritykset saivat kuitenkin aikaan sen, että Pietarin kaupunki suojattiin kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. ​ 
- 
-Ensimmäiseen linnoitusvyöhykkeeseen kuuluivat Viipuri, Pähkinänlinna,​ Käkisalmi ja Kronstadt ja toiseen Hamina, Taavetti ja Lappeenranta. Haminan ja Lappeenrannan linnoituksia vahvistettiin harmaakivimuurein ja etuvarustuksin. Myös Viipurin, Käkisalmen ja Taavetin puolustustehoa parannettiin. ​ 
-{{ :​wiki:​8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?​450 |}} 
 Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus,​ Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski. Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus,​ Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski.
  
-Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen.+{{ :​wiki:​8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?​650 |}} Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen.
  
 Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla,​ ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika.  Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla,​ ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika. 
Rivi 66: Rivi 51:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen ​linnoituslaitteissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa.+Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen ​linnoissa ja linnakkeissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa.
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi+Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. +Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 87. +
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Toim. V.-P. Suhonen. ​Suomealaisen ​Kirjallisuuden Seura, Helsinki. +**Hakanpää,​ Päivi & Nordman, Johanna & Väisänen, Minna** 2012. //​Savonlinna. Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika.// Museoviraston arkistossa. 
-**PeltonenKarim** 2011Bastionijärjestelmä. //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle.// ​Toim. V.-P. Suhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. +**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. ​Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): ​//​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​: 24–41Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 
-**Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ​ja Kajaanin linna 1700-luvulla. //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Toim. V.-P. Suhonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.+**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, ​V.-P.** 2011a. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa ​Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 156–173. Suomalaisen ​Kirjallisuuden Seura, Helsinki.  
 +**KauppiUlla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011bKouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.  
 +**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011c. Kouvolan Liikalan linnake. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 222–229Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.  
 +**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, ​V.-P.** 2011d. Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoitus. Julkaisussa ​Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 230–237. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011e. Savitaipaleen Kärnäkosken linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 228–251. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.  
 +**Kauppi, Ulla-Riitta & Köngäs, Ulrika & Suhonen, V.-P.** 2011c. Luumäen Taavetin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 252–265. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.  
 +**Kauppi, Ulla-Riitta & Rosén, Helena & Suhonen, V.-P. & Ihatsu, Sanna** 2011d. Kotkan maa- ja merilinnoitus. Kyminlinna ja Ruotsinsalmi. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 186–221. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Köngäs, Ulrika** 2011. //Luumäki, Taavetin linnoituksen inventointi ​ja kartoitus 4.5.–12.6.2009//​. Museoviraston arkistossa. 
 +**Laamanen, Matti & Suhonen, V.-P.** 2011. Lappeenrannan linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​: 156–173Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Peltonen, Karim** 2011. Bastionijärjestelmä. Julkaisussa Suhonen, ​V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 26. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.  
 +**Peltonen, Karim & Suhonen, V.-P.** 2011: Loviisan maalinnoitus ja Svartholma. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 126–155. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 +**Rosén, Helena & Suhonen, V.-P.** 2011. Sveaborg Viapori Suomenlinna. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 106–125. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
Rivi 87: Rivi 83:
 **Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715//​. Lund. **Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715//​. Lund.
 **af Hällström,​ Olof** 1986. //Sveaborg Viapori Suomenlinna//​. Rungstedt kust. **af Hällström,​ Olof** 1986. //Sveaborg Viapori Suomenlinna//​. Rungstedt kust.
-**Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. //Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä// ​(toim. Jussi T. Lappalainen). ​Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki. +**Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. ​Julkaisussa Lappalainen,​ Jussi T. (toim.): ​//Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä.// Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki. 
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //​Viipuri ​― Vanhan Suomen pääkaupunki//​. ​Suomen kirjallisuuden seura 1993.+**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //​Viipuri ​– Vanhan Suomen pääkaupunki//​. ​Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos. **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos.
 **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi:​ linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784//​. Tampere. **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi:​ linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784//​. Tampere.
wiki/bastionilinnoitus.1490685829.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/28 10:23 / Helena Ranta