Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:bastionilinnoitus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:bastionilinnoitus [2017/03/31 11:53]
Helena Ranta
wiki:bastionilinnoitus [2022/09/05 09:06] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 12: Rivi 12:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Puolustusta ​varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu ​paikka+puolustusta ​varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu ​alue
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Tuliaseiden yleistyminen 1400 ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut linnat vanhentuneiksi. Uudessa bastionijärjestelmässä pyrittiin luomaan linnoitukselle pohjakaava, jonka avulla se pystyi hallitsemaan sekä linnoitusta että sen ympäristöä.((Peltonen 2011: 26)) Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut vallihauta, jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kauppi 2011: 24–41)) ​+Tuliaseiden yleistyminen 1400ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut ​[[wiki:​keskiaikainen-linna|linnat]] vanhentuneiksi. Uudessa bastionijärjestelmässä pyrittiin luomaan linnoitukselle pohjakaava, jonka avulla se pystyi hallitsemaan sekä linnoitusta että sen ympäristöä.((Peltonen 2011: 26)) Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut ​[[wiki:​vallihauta|vallihauta]], jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kauppi 2011: 24–41)) ​
  
 Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoon. Varustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyritykset. Etuvarustusten eli etuluiskan ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäköt. Bastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojaus,​ linnoitteen tähtimäisen muodon ansiosta jokaista linnoitteen edustaa voitiin suojata viereisistä varustuksista.((Peltonen 2011: 26))  Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoon. Varustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyritykset. Etuvarustusten eli etuluiskan ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäköt. Bastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojaus,​ linnoitteen tähtimäisen muodon ansiosta jokaista linnoitteen edustaa voitiin suojata viereisistä varustuksista.((Peltonen 2011: 26)) 
  
-{{ :​wiki:​12._svartholma_rakennusvaiheet1778_.jpg?​300|}} +{{ :​wiki:​12._svartholma_rakennusvaiheet1778_.jpg?​300|}} Suomen varsinaiset bastionilinnoitukset tunnetaan maanpäällisiltä osiltaan hyvin; lähes jokaisesta on saatavissa sekä oman aikansa että modernit tarkat mittauspiirrokset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maamme bastionilinnoitukset on kunnostettu jo 1900-luvulla,​ ainoastaan Savitaipaleen Järvitaipale ja Kouvolan Anjalan Liikkala ovat säilyneet "​koskemattomina"​. Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ja dokumentointeja on tehty bastionilinnoitusten restaurointitöiden yhteydessä vasta 2000-luvulla((esim. Kyminlinna 2004–2006;​ Ruotsinsalmi fort Katarina ​ 2006–2007,​ 2013; Loviisa bastion Rosen 2004–2006)). Tutkimuksissa on linnoitusrakenteiden ohella saatu runsaasti tietoa myös elämästä linnoituksissa. Lisäksi maan alta on löydetty jo tuhoutuneiksi luultuja linnoitteita (esim. Haminan Helsingin bastioni 2008). ​  
-Suomen varsinaiset bastionilinnoitukset tunnetaan maanpäällisiltä osiltaan hyvin; lähes jokaisesta on saatavissa sekä oman aikansa että modernit tarkat mittauspiirrokset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maamme bastionilinnoitukset on kunnostettu jo 1900-luvulla,​ ainoastaan Savitaipaleen Järvitaipale ja Kouvolan Anjalan Liikkala ovat säilyneet "​koskemattomina"​. Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ja dokumentointeja on tehty bastionilinnoitusten restaurointitöiden yhteydessä vasta 2000-luvulla((esim. Kyminlinna 2004–2006;​ Ruotsinsalmi fort Katarina ​ 2006–2007,​ 2013; Loviisa bastion Rosen 2004–2006)). Tutkimuksissa on linnoitusrakenteiden ohella saatu runsaasti tietoa myös elämästä linnoituksissa. Lisäksi maan alta on löydetty jo tuhoutuneiksi luultuja linnoitteita (esim. Haminan Helsingin bastioni 2008). ​  +
  
-Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia,​ skansseja, joissa on hyödynnetty edellä kuvattua bastionijärjestelmää.+Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia, ​[[wiki:​skanssi|skansseja]], joissa on hyödynnetty edellä kuvattua bastionijärjestelmää.
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 30: Rivi 29:
 Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta,​ rakennuttamisesta ja kunnossapidosta vastannut keskusvirasto,​ linnoituskonttori (kungliga fortifikationen).((Kauppi 2011: 24)) Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta,​ rakennuttamisesta ja kunnossapidosta vastannut keskusvirasto,​ linnoituskonttori (kungliga fortifikationen).((Kauppi 2011: 24))
  
-Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari,​ mantereella oleva esikaupunki ja linnoitus, joka käsitti kolme bastionia. ​ Myös Viipurin puolustusta parannettiin 1500-luvun lopulla rakentamalla kaupunginmuuriin Vesiportin ja Uudenportin bastionit korvaamaan paikoilla aiemmin seisoneet tornit. Viipurin etuvarustukset saivat uudistuksissa bastionimaiset lisät. Lisäksi Viipurin puolustusta parannettiin rakentamalla kaupunginmuurin itäpuolelle rintama, joka koostui kahdesta bastionista,​ niitä yhdistävistä kurtiinimuureista ja niiden eteen sijoitetusta ravelliinista.((Kauppi 2011: 24–27.)) ​+Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari,​ mantereella oleva esikaupunki ja linnoitus, joka käsitti kolme bastionia. Myös Viipurin puolustusta parannettiin 1500-luvun lopulla rakentamalla kaupunginmuuriin Vesiportin ja Uudenportin bastionit korvaamaan paikoilla aiemmin seisoneet tornit. Viipurin etuvarustukset saivat uudistuksissa bastionimaiset lisät. Lisäksi Viipurin puolustusta parannettiin rakentamalla kaupunginmuurin itäpuolelle rintama, joka koostui kahdesta bastionista,​ niitä yhdistävistä kurtiinimuureista ja niiden eteen sijoitetusta ravelliinista.((Kauppi 2011: 24–27.)) ​
    
 Vuonna 1710 Venäjän armeija valtasi Viipurin ja Käkisalmen ja tämän jälkeen venäläiset alkoivat kehittää Viipuria uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi Pietarin suojaksi. Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin uusi maastoon mukautettu bastionilinnoitus ja ruotsalaisten rakentamat itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi.((Kauppi 2011: 30–31)) ​ Vuonna 1710 Venäjän armeija valtasi Viipurin ja Käkisalmen ja tämän jälkeen venäläiset alkoivat kehittää Viipuria uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi Pietarin suojaksi. Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin uusi maastoon mukautettu bastionilinnoitus ja ruotsalaisten rakentamat itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi.((Kauppi 2011: 30–31)) ​
  
-Ruotsin menetettyä ​suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja luovutettuaan Viipurin ja käkisalmen ​linnoitukset Venäjälle, Ruotsi tarvitsi uusia linnoitteita kaakkoisrajan turvaksi. Axel Löwenin ehdotusten mukaisesti itärajalle päätettiin perustaa Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit,​ joihin kumpaankin rakennettiin kaupunkeja suojaava bastionirintama.((Kauppi 2011: 32ks. myös Kauppi & Suhonen 2011a ja Laamanen & Suhonen 2011: 175–185)) ​+Ruotsi tarvitsi uusia linnoitteita kaakkoisrajan turvaksi menetettyään ​suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja luovutettuaan Viipurin ja Käkisalmen ​linnoitukset Venäjälle. Axel Löwenin ehdotusten mukaisesti itärajalle päätettiin perustaa Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit,​ joihin kumpaankin rakennettiin kaupunkeja suojaava bastionirintama.((Kauppi 2011: 32ks. myös Kauppi & Suhonen 2011aLaamanen & Suhonen 2011: 175–185)) ​
    
 Ruotsi käynnisti vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan ja vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat,​ joiden puolustuksen painopiste oli länttä kohti.((Kauppi 2011: 32;  Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175–185; Hakanpää et al. 2012)) Ruotsi käynnisti vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan ja vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat,​ joiden puolustuksen painopiste oli länttä kohti.((Kauppi 2011: 32;  Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175–185; Hakanpää et al. 2012))
Rivi 46: Rivi 45:
 Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus,​ Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski. Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus,​ Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski.
  
-{{ :​wiki:​8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?​450 |}} +{{ :​wiki:​8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?​650 |}} Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen.
-Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen.+
  
 Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla,​ ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika.  Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla,​ ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika. 
Rivi 53: Rivi 51:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen ​linnoituslaitteissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa.+Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen ​linnoissa ja linnakkeissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa.
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
 Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi. Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi.
-===== Suojelustatus ===== 
-Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. 
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 87. 
  
 +===== Suojelustatus =====
 +Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Hakanpää,​ PäiviNordman, Johanna ​ja Väisänen, Minna** 2012. //​Savonlinna. Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika.// Museoviraston arkistossa.+**Hakanpää,​ Päivi ​Nordman, Johanna ​Väisänen, Minna** 2012. //​Savonlinna. Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika.// Museoviraston arkistossa.
 **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 24–41. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​ **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 24–41. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** ​2001a. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 156–173. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​+**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** ​2011a. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 156–173. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​
 **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​ **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​
 **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011c. Kouvolan Liikalan linnake. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 222–229. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​ **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011c. Kouvolan Liikalan linnake. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 222–229. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ​
Rivi 86: Rivi 83:
 **Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715//​. Lund. **Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715//​. Lund.
 **af Hällström,​ Olof** 1986. //Sveaborg Viapori Suomenlinna//​. Rungstedt kust. **af Hällström,​ Olof** 1986. //Sveaborg Viapori Suomenlinna//​. Rungstedt kust.
-**Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. //Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä// ​(toim. Jussi T. Lappalainen). ​Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki. +**Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. ​Julkaisussa Lappalainen,​ Jussi T. (toim.): ​//Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä.// Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki. 
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //​Viipuri ​― Vanhan Suomen pääkaupunki//​. ​Suomen kirjallisuuden seura 1993.+**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //​Viipuri ​– Vanhan Suomen pääkaupunki//​. ​Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos. **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos.
 **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi:​ linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784//​. Tampere. **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi:​ linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784//​. Tampere.
wiki/bastionilinnoitus.1490950409.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/31 11:53 / Helena Ranta