Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:bastionilinnoitus [2020/10/20 16:36]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
+++ wiki:bastionilinnoitus [2022/09/05 09:06] (nykyinen)
Helena Ranta
@@ Rivi 29: / Rivi 29: @@
 Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta vastannut keskusvirasto, linnoituskonttori (kungliga fortifikationen).((Kauppi 2011: 24))
-Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari, mantereella oleva esikaupunki ja linnoitus, joka käsitti kolme bastionia.  Myös Viipurin puolustusta parannettiin 1500-luvun lopulla rakentamalla kaupunginmuuriin Vesiportin ja Uudenportin bastionit korvaamaan paikoilla aiemmin seisoneet tornit. Viipurin etuvarustukset saivat uudistuksissa bastionimaiset lisät. Lisäksi Viipurin puolustusta parannettiin rakentamalla kaupunginmuurin itäpuolelle rintama, joka koostui kahdesta bastionista, niitä yhdistävistä kurtiinimuureista ja niiden eteen sijoitetusta ravelliinista.((Kauppi 2011: 24–27.))
+Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari, mantereella oleva esikaupunki ja linnoitus, joka käsitti kolme bastionia. Myös Viipurin puolustusta parannettiin 1500-luvun lopulla rakentamalla kaupunginmuuriin Vesiportin ja Uudenportin bastionit korvaamaan paikoilla aiemmin seisoneet tornit. Viipurin etuvarustukset saivat uudistuksissa bastionimaiset lisät. Lisäksi Viipurin puolustusta parannettiin rakentamalla kaupunginmuurin itäpuolelle rintama, joka koostui kahdesta bastionista, niitä yhdistävistä kurtiinimuureista ja niiden eteen sijoitetusta ravelliinista.((Kauppi 2011: 24–27.))
 Vuonna 1710 Venäjän armeija valtasi Viipurin ja Käkisalmen ja tämän jälkeen venäläiset alkoivat kehittää Viipuria uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi Pietarin suojaksi. Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin uusi maastoon mukautettu bastionilinnoitus ja ruotsalaisten rakentamat itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi.((Kauppi 2011: 30–31))
-Ruotsi tarvitsi uusia linnoitteita kaakkoisrajan turvaksi menetettyään suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja luovutettuaan Viipurin ja käkisalmen linnoitukset Venäjälle. Axel Löwenin ehdotusten mukaisesti itärajalle päätettiin perustaa Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit, joihin kumpaankin rakennettiin kaupunkeja suojaava bastionirintama.((Kauppi 2011: 32; ks. myös Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175–185))
+Ruotsi tarvitsi uusia linnoitteita kaakkoisrajan turvaksi menetettyään suurvalta-asemansa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja luovutettuaan Viipurin ja Käkisalmen linnoitukset Venäjälle. Axel Löwenin ehdotusten mukaisesti itärajalle päätettiin perustaa Haminan ja Lappeenrannan linnoituskaupungit, joihin kumpaankin rakennettiin kaupunkeja suojaava bastionirintama.((Kauppi 2011: 32; ks. myös Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175–185))
 Ruotsi käynnisti vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan ja vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat, joiden puolustuksen painopiste oli länttä kohti.((Kauppi 2011: 32;  Kauppi & Suhonen 2011a; Laamanen & Suhonen 2011: 175–185; Hakanpää et al. 2012))
@@ Rivi 62: / Rivi 62: @@
 ===== Lähteet =====
-**Hakanpää, Päivi, Nordman, Johanna ja Väisänen, Minna** 2012. //Savonlinna. Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika.// Museoviraston arkistossa.
+**Hakanpää, Päivi & Nordman, Johanna & Väisänen, Minna** 2012. //Savonlinna. Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika.// Museoviraston arkistossa.
 **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 24–41. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2001a. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 156–173. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
+**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011a. Haminan ympyrälinnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 156–173. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011c. Kouvolan Liikalan linnake. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//: 222–229. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
@@ Rivi 84: / Rivi 84: @@
 **af Hällström, Olof** 1986. //Sveaborg Viapori Suomenlinna//. Rungstedt kust.
 **Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. Julkaisussa Lappalainen, Jussi T. (toim.): //Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä.// Suomen Historiallisen Seuran julkaisu. Historiallinen Arkisto 101. Helsinki.
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //Viipuri ― Vanhan Suomen pääkaupunki//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
+**Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. //Viipuri – Vanhan Suomen pääkaupunki//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos.
 **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi: linnoitustoiminta Hämeen linnassa 1777–1784//. Tampere.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut