Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:eräsija

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:eräsija [2017/04/02 14:33]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:eräsija [2023/01/24 08:31] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Lähteet]
Rivi 7: Rivi 7:
 {{:​wiki:​torppa_porvarinlahti.jpg?​450|}} {{:​wiki:​torppa_porvarinlahti.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kaukana rintamaista tai erillään rintamaiden kotikylästä ja -tilasta ​sijaitseva kausiluonteisesti käytetty, rajattu ​nautinta-alue asumuksineen,​ metsästysmaineen ja kalastusvesineen.+kausiluonteisesti käytössä ollut, ​erillään rintamaiden kotikylästä ja -tilasta ​sijainnut asuinpaikka ​nautinta-alueineen
  
  
Rivi 13: Rivi 13:
 Eränkävijöiden käyttämistä erämajoista- ja pirteistä on kirjallista tietoa 1500-luvulta. Eränsijat sijaitsivat yleensä rannoilla ja saarilla, jolta käsin liikkuminen oli helppoa ja kalastaminen mahdollista. Erämaiden yhteydessä saatettiin metsästyksen ja kalastuksen lisäksi viljellä humalaa, kasketa sekä harjoittaa raudan- ja tervanpolttoa.((Suvanto 1998: 79–110.)) Eränkävijöiden käyttämistä erämajoista- ja pirteistä on kirjallista tietoa 1500-luvulta. Eränsijat sijaitsivat yleensä rannoilla ja saarilla, jolta käsin liikkuminen oli helppoa ja kalastaminen mahdollista. Erämaiden yhteydessä saatettiin metsästyksen ja kalastuksen lisäksi viljellä humalaa, kasketa sekä harjoittaa raudan- ja tervanpolttoa.((Suvanto 1998: 79–110.))
  
-Erämajojen tai -pirttien jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. Rakennuksien ​jäänteet ​muistuttavat ns. miilumajoja,​ mäkitupia ja pienempiä torppia. Asuinrakennuksen lisäksi eräsijojen yhteydessä voi olla myös saunoja, aittoja, venevajoja, kellareita ja säilytyskuoppia. Rakennusten tulisijoista saattaa olla näkyvillä luonnonkivistä koostuvia kiukaita. Rakennusten seinälinjat voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. Seiniä on voitu rakentaa myös suoraan maan päälle. Eräsijojen ympäristössä voi olla raivausjälkiä ja kaskiraunioita.  ​+Erämajojen tai -pirttien jäännöksiä voi olla vaikea havaita maastossa. ​[[wiki:​talonpohja|Rakennuksien ​jäännökset]] ​muistuttavat ns. miilumajoja,​ mäkitupia ja pienempiä torppia. Asuinrakennuksen lisäksi eräsijojen yhteydessä voi olla myös saunoja, aittoja, venevajoja, ​[[wiki:​kellari|kellareita]] ja säilytyskuoppia. Rakennusten ​[[wiki:​tulisija|tulisijoista]] saattaa olla näkyvillä luonnonkivistä koostuvia ​[[wiki:​kiuas|kiukaita]]. Rakennusten seinälinjat voivat erottua maastossa kivi- ja maavalleina tai pelkkinä kulmakivinä. Seiniä on voitu rakentaa myös suoraan maan päälle. Eräsijojen ympäristössä voi olla raivausjälkiä ja [[wiki:​viljelyröykkiö|kaskiraunioita]].  ​
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 25: Rivi 25:
 Erämailla vierailtiin usein kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä ja alkutalvella metsästettiin,​ keväällä ja kesällä käytiin kalassa. Erällä käyntiin myös kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Erällä oltiin samalla kertaa viikkokausia.((Luukko 1981: 39–46.)) ​ Erämailla vierailtiin usein kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä ja alkutalvella metsästettiin,​ keväällä ja kesällä käytiin kalassa. Erällä käyntiin myös kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Erällä oltiin samalla kertaa viikkokausia.((Luukko 1981: 39–46.)) ​
  
-Keskiaikainen eränkäynti päättyi uuden ajan alussa kruunun ottaessa vanhat eränkäyntialueet valtaansa. +Keskiaikainen eränkäynti päättyi uuden ajan alussa kruunun ottaessa vanhat eränkäyntialueet valtaansa. Eräsijaa on yleensä seurannut pysyvä asutus. Oravimetsiä ja kalavesiä on saattanut seurata torppa tai uudistila. Monet eräsijat ovat kuitenkin autioituneet ja unohtuneet niiden säännöllisen käytön päättyessä 1550-luvulla. ​
-Eräsijaa on yleensä seurannut pysyvä asutus. Oravimetsiä ja kalavesiä on saattanut seurata torppa tai uudistila. Monet eräsijat ovat kuitenkin autioituneet ja unohtuneet niiden säännöllisen käytön päättyessä 1550-luvulla. ​+
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 35: Rivi 34:
 Eränkäynti suuntautui Varsinais-Suomesta ja Hämeestä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle,​ Keski-Suomeen,​ Savon länsiosiin,​ Hämeeseen, Satakuntaan ja Uudenmaan rannikolle. Karjalasta suunnattiin Itä-Suomeen.((DF 540; Lappalainen 1970.)) Eränkäynti suuntautui Varsinais-Suomesta ja Hämeestä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle,​ Keski-Suomeen,​ Savon länsiosiin,​ Hämeeseen, Satakuntaan ja Uudenmaan rannikolle. Karjalasta suunnattiin Itä-Suomeen.((DF 540; Lappalainen 1970.))
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Eräsijoihin liittyvät kiinteät rakenteet kuten talonpohjat ja elinkeinojen ​harjoitaimisesta ​kertovat ​ejäännökset ​ovat munaismuistolain ​rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.  +Eräsijoihin liittyvät kiinteät rakenteetkuten talonpohjat ja elinkeinojen ​harjoittamisesta ​kertovat ​jäännökset, ​ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.  
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].+
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**DF = Diplomatarium Fennicum** ​http://​df.narc.fi/​. +**DF = Diplomatarium Fennicum**  
-**//​Förvaltningshistorisk ordbok//​**. ​http://​fho.sls.fi/​+**//​Förvaltningshistorisk ordbok//​**. ​
 **Lappalainen,​ Pekka** 1970. //Itäinen Savo karjalaisen eräkulttuurin matkoreittien ja rajaperinteen piirissä//​. Pieksämäki. **Lappalainen,​ Pekka** 1970. //Itäinen Savo karjalaisen eräkulttuurin matkoreittien ja rajaperinteen piirissä//​. Pieksämäki.
 **Luukko, Armas** 1981. Erämark. Julkaisussa //​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band 4, Epistolarum–Frälsebonde.//​ Helsingfors. **Luukko, Armas** 1981. Erämark. Julkaisussa //​Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band 4, Epistolarum–Frälsebonde.//​ Helsingfors.
wiki/eräsija.1491132810.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/02 14:33 / Helena Ranta