Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:esilinna [2017/03/27 22:24]
Helena Ranta [Määritelmä]
+++ wiki:esilinna [2023/01/30 16:10] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 ===== Määritelmä =====
-Keskiaikaisen linnan päälinnan edustalla tai vieressä sijaitseva erillinen varustus
+keskiaikaisen linnan päälinnan edustalla tai vierellä sijaitseva erillinen varustus
 ===== Kuvaus =====
-Keskiaikaisten kivilinnojen esilinnat erottuvat päälinnaa ympäröivinä muureilla rajattuina alueina (esim. Raasepori). Ns. pikkulinnojen esilinnat erottuvat mäen laella tai saaren korkeimmalla kohtaa olevaa päälinnaa alempana olevina terrasseina (esim. Porvoo Husholmen). Esilinnoja on rakennettu myös niemien päähän sijoitettujen päälinnojen edustoille tai niiden vierille tasatuille alueille (esim. Karjaa Junkarsborg, Sipoo Sibbesborg). Pikkulinnojen esilinnat ovat luultavasti olleet jonkin verran heikommin varusteltuja kuin päälinnat. Maastossa on havaittavissa esilinnoja rajaavia kivi- ja maavalleja, vallihautoja ja joskus vedenalaisten estevarustusten jäännöksiä. Kivi- ja maavallien päällä on mahdollisesti ollut jonkinlainen paaluvarustus. Esilinnojen alueella voi olla myös rakennusten, kellareiden ja tulisijojen jäännöksiä.
+[[wiki:keskiaikainen-linna|Keskiaikaisten kivilinnojen]] esilinnat erottuvat päälinnaa ympäröivinä muurein rajattuina alueina (esim. Raasepori). Ns. pikkulinnojen esilinnat erottuvat mäen laella tai saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsevan  päälinnan alapuolisina terrasseina (esim. Porvoo Husholmen). Esilinnoja on rakennettu myös niemen kärkeen  sijoitetun päälinnan edustalle tai sen viereen tasatulle alueelle (esim. Karjaa Junkarsborg, Sipoo Sibbesborg). Pikkulinnojen esilinnat ovat luultavasti olleet heikommin varusteltuja kuin päälinnat. Maastossa on havaittavissa esilinnoja rajaavia kivi- ja maavalleja, [[wiki:vallihauta|vallihautoja]] sekä joskus [[wiki:vedenalainen-estevarustus|vedenalaisten estevarustusten]] jäännöksiä. Kivi- ja maavallien päällä on ollut mahdollisesti jonkinlainen [[wiki:paaluvarustus|paaluvarustus]]. Esilinnojen alueella voi sijaita myös rakennusten, [[wiki:kellari|kellareiden]] ja [[wiki:tulisija|tulisijojen]] jäännöksiä.
-Hylättyjen ja käytöstä jääneiden linnojen esilinnojen ulkopuolisia linnanmalmeja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisesti. Raaseporin Slottsmalmenin eli linnanmalmin tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin näiden kohteiden valtavan arkeologisen potentiaalin((Ks. Haggrén et. al. 2014.)).
+Hylättyjen ja käytöstä jääneiden linnojen esilinnojen ulkopuolisia linnanmalmeja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisesti. Raaseporin Slottsmalmenin eli linnanmalmin tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin näiden kohteiden valtavan arkeologisen potentiaalin((Haggrén & Jansson 2012; Knuutinen 2012; 2014; 2015.)).
 ===== Historia ja käyttö =====
-Jo esihistoriallisissa linnoissa oli esilinnatyyppisiä mäen tai kallion päälle rakennetun päälinnan ulkopuolisia varustuksia. Varsinaisesti esilinnat ovat kuitenkin keskiaikaisten linnojen tyypillinen piirre. Niitä on sekä kaikissa suurissa harmaakivilinnoissa että lähes kaikissa niemille ja saarille rakennetuissa pienissä puulinnoissa.((Ks. esim. Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31))
+Jo esihistoriallisissa linnoissa oli esilinnatyyppisiä mäen tai kallion päälle rakennetun päälinnan ulkopuolisia varustuksia. Varsinaiset esilinnat ovat kuitenkin vasta keskiaikaisille linnoille tyypillinen piirre. Niitä on sekä kaikissa suurissa harmaakivilinnoissa että lähes kaikissa niemiin ja saariin  rakennetuissa pienissä puulinnoissa.((Ks. esim. Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31))
-Keskiaikaisilla linnoilla oli yleensä yksi tai useampi esilinna. Päälinnalla saattoi olla useita peräkkäisiä tai vierekkäisiä esilinnoja. Esilinna oli joko eristetty päälinnasta kokonaan valli- ja vesihaudoin tai se oli kiinni päälinnan varustuksissa. Esilinnan tarkoitus oli vahvistaa linnan puolustusta antamalla sille syvyyttä. Toisaalta sinne voitiin sijoittaa linnan toimintoja, kuten asuin- ja talousrakennuksia, pajoja, talleja jne. Esilinnan ulkopuolella oli lisäksi usein käsityöläisten, kauppiaiden, työväen, merimiesten ja linnan palvelusväen asuttama ns. linnanmalmi. Linnanmalmilla oli usein satama ja ja se toimi kauppapaikkana.((Ks. esim. Hansson 2011: 33–68, 137–142, 226–227; Lovén 1996: 30–31.))
+Keskiaikaisissa linnoissa oli yleensä yksi tai useampi esilinna. Päälinnaan saattoi liittyä useita peräkkäisiä tai vierekkäisiä esilinnoja. Esilinna oli joko kokonaan eristetty päälinnasta valli- ja vesihaudoin tai se oli rakennettu kiinni päälinnan varustuksiin. Esilinnan tarkoitus oli vahvistaa linnan puolustusta antamalla sille alueellsista syvyyttä. Toisaalta sinne voitiin sijoittaa linnan eri toimintoihin liittyviä rakennuksia kuten asuin- ja talousrakennuksia, pajoja, talleja jne. Esilinnan ulkopuolella oli usein myös käsityöläisten, kauppiaiden, työväen, merimiesten ja linnan palvelusväen asuttama ns. linnanmalmi. Linnanmalmilla sijaitsi usein satama ja ja se toimi kauppapaikkana.((Ks. esim. Hansson 2011: 33–68, 137–142, 226–227; Lovén 1996: 30–31; Hakanpää et al. 2012.))
 ===== Ajoitus =====
@@ Rivi 33: / Rivi 32: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87]].
+Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.
 ===== Lähteet =====
-**Haggrén, Georg & al.** 2014. Raasepori, Slottsmalmen Kaivauskertomus 2014.
+**Haggrén, Georg & Jansson, Henrik** 2012. Raseborg Through the Ages. Julkaisussa Uotila, Kari & Mikkola, Terhi & Vilkuna, Anna-Maria (toim.): //Castella Maris Baltici// X: 61–70. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVIII. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku.
+**Hakanpää, Päivi & Nordman Johanna & Väisänen, Minna** 2012. //Olavinlinnan vaiheiden mallinnusraportti. Keskiaika, ruotsalainen aika ja venäläinen aika//. Museoviraston arkistossa.
 **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar : maktens hus i Norden//. Lund.
-**Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien// 40. Motala.
+**Knuutinen, Tarja** 2012. Überlegungen zur Rekonstruktion von Umgebung und Infrastruktur der Spätmittelalterlichen Burg Raseborg. Julkaisussa //Burgen und Schlösser. Zeitschrift für Burgenforschung und Denkmalpflege// 3/2012: 163–168.
-**Nationalencyklopedin, borg**. http://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/lång/borg (hämtad 2016-03-10)
+**Knuutinen, Tarja** 2014. Raaseporin Slottsmalmenin tutkimukset kesällä 2014. //SKAS// 1/2014: 42–46.
+**Knuutinen, Tarja** 2015. Jätteiden lumoa, stratigrafisia hankaluuksia ja mahtava juhannustulva – Katsaus Raaseporin Slottsmalmenin kesän 2015 kaivauksiin. //SKAS// 3/2015: 23–29.
+**Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antikvariska serien// 40. Motala.
+**Nationalencyklopedin, borg**. https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/borg (luettu 10.3.2016)
 **Uotila, Kari** 1998. //Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle//.
-Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3.
+Archaeologia Medii Aevi Finlandiae III.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut