Keskiaikaisen linnan päälinnan edustalla tai vieressä sijaitseva erillinen varustus

Keskiaikaisten kivilinnojen esilinnat erottuvat päälinnaa ympäröivinä muurein rajattuina alueina (esim. Raasepori). Ns. pikkulinnojen esilinnat erottuvat mäen laella tai saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsevan päälinnan alapuolisina terrasseina (esim. Porvoo Husholmen). Esilinnoja on rakennettu myös niemen kärkeen sijoitetun päälinnan edustalle tai sen viereen tasatulle alueelle (esim. Karjaa Junkarsborg, Sipoo Sibbesborg). Pikkulinnojen esilinnat ovat luultavasti olleet heikommin varusteltuja kuin päälinnat. Maastossa on havaittavissa esilinnoja rajaavia kivi- ja maavalleja, vallihautoja sekä joskus vedenalaisten estevarustusten jäännöksiä. Kivi- ja maavallien päällä on ollut mahdollisesti jonkinlainen paaluvarustus. Esilinnojen alueella voi sijaita myös rakennusten, kellareiden ja tulisijojen jäännöksiä.

Hylättyjen ja käytöstä jääneiden linnojen esilinnojen ulkopuolisia linnanmalmeja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisesti. Raaseporin Slottsmalmenin eli linnanmalmin tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin näiden kohteiden valtavan arkeologisen potentiaalin¹⁾.

Jo esihistoriallisissa linnoissa oli esilinnatyyppisiä mäen tai kallion päälle rakennetun päälinnan ulkopuolisia varustuksia. Varsinaisesti esilinnat ovat kuitenkin keskiaikaisten linnojen tyypillinen piirre. Niitä on sekä kaikissa suurissa harmaakivilinnoissa että lähes kaikissa niemille ja saarille rakennetuissa pienissä puulinnoissa.²⁾

Keskiaikaisilla linnoilla oli yleensä yksi tai useampi esilinna. Päälinnalla saattoi olla useita peräkkäisiä tai vierekkäisiä esilinnoja. Esilinna oli joko eristetty päälinnasta kokonaan valli- ja vesihaudoin tai se oli kiinni päälinnan varustuksissa. Esilinnan tarkoitus oli vahvistaa linnan puolustusta antamalla sille syvyyttä. Toisaalta sinne voitiin sijoittaa linnan toimintoja, kuten asuin- ja talousrakennuksia, pajoja, talleja jne. Esilinnan ulkopuolella oli lisäksi usein käsityöläisten, kauppiaiden, työväen, merimiesten ja linnan palvelusväen asuttama ns. linnanmalmi. Linnanmalmilla oli usein satama ja ja se toimi kauppapaikkana.³⁾

Rautakauden lopulta keskiajalle

Keskiajan Suomi

Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, linnamalmit, satamapaikat jne.Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87.

Haggrén, Georg & al. 2014. Raasepori, Slottsmalmen Kaivauskertomus 2014.
Hansson, Martin 2011. Medeltida borgar : maktens hus i Norden. Lund.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
Nationalencyklopedin, borg. http://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/lång/borg (hämtad 2016-03-10)
Uotila, Kari 1998. Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle.
Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3.