Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hautakumpu

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:hautakumpu [2017/02/08 15:42]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:hautakumpu [2017/04/11 12:51]
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-[Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma,​ johon vainaja on haudattu+[Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma,​ johon vainaja on haudattu ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista ​akennettuja ​hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla hautaröykkiöiden tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla;​ ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä poltto- että ruumishautoja.+Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista ​rakennettuja ​hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla [[wiki:​hautaröykkiö|hautaröykkiöiden]] tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla;​ ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä [[wiki:​polttohauta|poltto-]] että [[wiki:​ruumishauta|ruumishautoja]].
  
-Manner-Suomessa,​ Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta.+Manner-Suomessa,​ Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta.
  
-Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta,​ jos maansekaisuus ​on voimakasta ​ja pinta on turvettunut((Maaranen 2000: 186)). ​Sanaa kumpu käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983))+Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta,​ jos maa-aineista ​on paljon ​ja pinta on turpeen peitossa((Maaranen 2000: 186)). ​Kumpu-sanaa ​käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983))
  
  
Rivi 32: Rivi 32:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Esihistorialliset ​hautakummut ​ovat muinaismuistolain ​suojelemia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Esihistorialliset ​kummut ​ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
-**Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. //Laitilan historia //I. Vammala: 3–69. +**Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. Julkaisussa ​//Laitilan historia //I: 3–69. Vammala. 
-**Luoto, JukkaPärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33. +**Kivikoski,​ Ella** 1980. //​Långängsbacken:​ ett gravfält från yngre järnåldern på Åland//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 80
-**Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//​. Museovirasto: 185–191. +**Luoto, Jukka Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33. 
-**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia// 1. Espoo: 98–249. +**Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. ​Julkaisussa ​Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//:​ 185–191. Museovirasto
-**Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa:​ kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. //​Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77. +**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa ​//Suomen historia// 1: 98–249. Espoo
-**Tallgren, A. M. ** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //​Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia//​ 35(15): 1–9.+**Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa:​ kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. ​Julkaisussa ​//​Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77. 
 +**Tallgren, A. M.** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //​Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia//​ 35(15): 1–9.
 **Wessman, Anna** 2010.  //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//​. Iskos 18. Helsinki. **Wessman, Anna** 2010.  //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//​. Iskos 18. Helsinki.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//​. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379+**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa ​Nilsson, Bertil (toim.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//​: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm. 
-**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//​. Museovirasto: 50–51.+**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. ​Julkaisussa ​//Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//:​ 50–51. Museovirasto.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/hautakumpu.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 15:10 / Helena Ranta