Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:hautaaminen wiki:luokka:esihistorialliset_haudat}}

====== Hautakumpu ======


===== Määritelmä =====

[Esihistoriallinen] Maa- tai maa- ja kivimuodostelma, johon vainaja on haudattu 

===== Kuvaus =====
 
Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista rakennettuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla [[wiki:hautaröykkiö|hautaröykkiöiden]] tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia, suurimmat jopa 12-metrisiä.((Kivikoski 1966: 54–56; Wessman 2010: 32–33)). Kummuissa on sekä [[wiki:polttohauta|poltto-]] että [[wiki:ruumishauta|ruumishautoja]].

Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto, nk. Untamalan-tyypin kumpu. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.((Tallgren 1914; Kivikoski 1969: 25–27; Salo 1984: 207–208)) Untamalan-tyypin kumpuja on usein vaikea erottaa ympäröivästä maisemasta.

Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maa-aineista on paljon ja pinta on turpeen peitossa((Maaranen 2000: 186)). Kumpu-sanaa käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.((esim. Luoto & Pärssinen & Seppä-Heikka 1983))


===== Historia ja käyttö =====

Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta. Lähimmät vastineet sekä Ahvenanmaan että Untamalan-tyypin kummuille löytyvät Keski-Ruotsista((Kivikoski 1966: 54–56; 1969: 31; Salo 1984: 208)). Untamalan-tyypin kumpuja on Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa.

===== Ajoitus =====

Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan saakka. Ahvenanmaan kummut ovat nuorempia((Kivikoski 1969: 27; Kivikoski 1980; Sipilä & Mäntylä 2005: 70–72)).

===== Levintä =====

Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi (Laitila)

===== Suojelustatus =====

Esihistorialliset kummut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

===== Lähteet =====

**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
**Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoriallinen aika. Julkaisussa //Laitilan historia //I: 3–69. Vammala.
**Kivikoski, Ella** 1980. //Långängsbacken: ett gravfält från yngre järnåldern på Åland//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 80.
**Luoto, Jukka & Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja** 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. //Finskt Museum// 1981: 5–33.
**Maaranen, Päivi** 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 185–191. Museovirasto.
**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa //Suomen historia// 1: 98–249. Espoo.
**Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari** 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Julkaisussa //Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta// 6: 65–77.
**Tallgren, A. M.** 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. //Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia// 35(15): 1–9.
**Wessman, Anna** 2010.  //Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150)//. Iskos 18. Helsinki.

===== Muu kirjallisuus =====

**Hiekkanen, Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa Nilsson, Bertil (toim.): //Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200//: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. Julkaisussa //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//: 50–51. Museovirasto.

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
