Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hautalatomus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hautalatomus [2016/08/16 12:12]
Helena Ranta
wiki:hautalatomus [2019/02/05 15:40] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 6: Rivi 6:
 ====== Hautalatomus ====== ====== Hautalatomus ======
  
 +{{:​wiki:​hautalatomus_karjaa_brobacka.jpg?​450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivistä alkuperäiselle maanpinnalle tehty säännöllinen hautarakenne ​+kivistä ladottu, muodoltaan ​säännöllinen hautarakenne ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:tarha|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella,​ suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. Osa hautalatomuksista voi ulkoisesti myös muistuttaa matalaa röykkiötä,​ jos ladottu kiveys on useassa kerroksessa.+Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:tarhahauta|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella,​ suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​
    
 Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin. Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin.
  
-Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa, ​tehty laivalatomuksia. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maa-ainesta. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla.((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ​Mantereen ​puolella ​on joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan ​epävarmempia laivalatomuksia(( ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)). +Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa, ​rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ​ja mantereen ​puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan ​epävarmoja ​((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)).
- +
-Pronssikauteen liittyvät myös pitkänmalliset latomukset. Pitkistä röykkiöistä poiketen niissä on vain 1–2 kerrosta kiviä. Jossain tapauksissa päissä voi olla suurempi kivi tai kiviryhmä. Tällaisia latomuksia on esimerkiksi Turunmaan saaristossa ja Uudellamaalla.((Jansson 2011: 129–130; Laukkanen 2015; ks. myös Asplund 2008: 75–76))+
  
-Yksi latomuksiin kuuluva ryhmä ovat erityisesti roomalaisaikaan ​liittyvät ​tarha- eli kivirivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia kehiä, ks [[wiki:tarha|tarhat]]. Kehät on muodostettu suurista kivistä tai laattakivimuuristaja ne ovat tavallisesti täytetyt kivillä, myös ulkopuolelta peittäen, jolloin rakenne muistuttaa matalaa röykkiötä. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa kehän ​yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240))+Roomalaisaikaan ​liittyvät [[wiki:tarhahauta|tarhat]] ​eli kivirakenteetjotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen ​yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​
  
-Pyöreissä kivilatomuksissa on reunakehä, jonka sisällä voi olla täytekiveys,​ mutta tunnetaan myös keskeltä kivettömiä latomuksia. Yksi rautakaudelle ajoittuva erikoismuoto ovat nk. käräjä- tai tuomarinympyrät,​ jollainen on ehjänä säilynyt Euran Käräjämäellä. Käräjäympyröihin liittyy historialliselta ajalta peräisin oleva käsitys niiden funktiosta oikeudenkäyntipaikoina.((Kivikoski 1966: 89–90)) Kyseessä on kuitenkin hautarakenne:​ Euran käräjäympyrän keskeltä löytyi kaksi merovingiaikaista ​palokuoppahautausta. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.((Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305))+Pyöreissä kivilatomuksissa on reunakehä, jonka sisällä voi olla täytekiveys,​ mutta tunnetaan myös keskeltä kivettömiä latomuksia. Yksi rautakaudelle ajoittuva erikoismuoto ovat [[wiki:​käräjäympyrä|nk. käräjä- tai tuomarinympyrät]], jollainen on ehjänä säilynyt Euran Käräjämäellä. Käräjäympyröihin liittyy historialliselta ajalta peräisin oleva käsitys niiden funktiosta oikeudenkäyntipaikoina.((Kivikoski 1966: 89–90)) Kyseessä on kuitenkin hautarakenne:​ Euran käräjäympyrän keskeltä löytyi kaksi merovingiaikaista ​palokuoppahautaa. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.((Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305))
  
  
Rivi 34: Rivi 32:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Kivikausi ​rautakausi+Kivikausi ​– rautakausi
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
Rivi 42: Rivi 40:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Esihistorialliset ​haudoiksi todetut tai tulkitut latomukset ​ovat muinaismuistolain ​suojelemia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Esihistorialliset ​haudat ja kalmistot ​ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
 **Asplund, Henrik** 2008. //Kymittæ. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales universitatis Turkuensis. Sarja-ser. B. Humaniora. Osa Tom. 312. Turku. **Asplund, Henrik** 2008. //Kymittæ. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales universitatis Turkuensis. Sarja-ser. B. Humaniora. Osa Tom. 312. Turku.
-**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800-1200//. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379.+**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa ​Nilsson, Bertil (toim.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 8001200//:  271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
 **Jansson, Henrik** 2011. Burials at the End of Land – Maritime Burial Cairns and the Land-Use History of South-Western Uusimaa. //Maritime Landscape in Change: Archaeological,​ Historical, Palaeoecological and Geological Studies on Western Uusimaa//. Iskos 19: 117–151. **Jansson, Henrik** 2011. Burials at the End of Land – Maritime Burial Cairns and the Land-Use History of South-Western Uusimaa. //Maritime Landscape in Change: Archaeological,​ Historical, Palaeoecological and Geological Studies on Western Uusimaa//. Iskos 19: 117–151.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
 **Laukkanen,​ Esa** 2014. Kivi- ja pronssikauden rantoja ja kivilatomuksia niillä. //​Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi//​. http://​kulperi.blogspot.fi/​2014/​11/​kivi-ja-pronssikauden-rantoja-ja.html **Laukkanen,​ Esa** 2014. Kivi- ja pronssikauden rantoja ja kivilatomuksia niillä. //​Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi//​. http://​kulperi.blogspot.fi/​2014/​11/​kivi-ja-pronssikauden-rantoja-ja.html
-**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. //Suomen historia 1//. Espoo: 250–405.+**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. ​Julkaisussa ​//Suomen historia 1//: 250–405. Espoo
 **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36. **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36.
-**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Höyterin pronssikautiset hautaröykkiöt ja laivanmuotoiset latomukset. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//​. Museovirasto: 122–124. +**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Höyterin pronssikautiset hautaröykkiöt ja laivanmuotoiset latomukset. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//:​ 122–124. Museovirasto
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Haggrén, GeorgHalinen, PetriLavento, MikaRaninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus: 213–365. +**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. ​Julkaisussa ​Haggrén, Georg Halinen, Petri Lavento, Mika Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. ​Gaudeamus 
-**Roslund, Curt** 1995. The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings. Fornvännen 90: 139–145. +**Roslund, Curt** 1995. The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings. ​//Fornvännen// 90: 139–145. 
-**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//. Espoo: 98–249.+**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//: 98–249. Espoo
 **Wehlin, Joakim** 2013. //​Östersjöns skeppssättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//​. GOTARC Series B, Gothenburg Archaeological Theses 59. Gothenburg. **Wehlin, Joakim** 2013. //​Östersjöns skeppssättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//​. GOTARC Series B, Gothenburg Archaeological Theses 59. Gothenburg.
  
Rivi 62: Rivi 60:
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Hamari, Pirjo** 1996. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset Pohjois-Suomessa. ​H. Ranta (toim.), //​Kentältä poimittua 3. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja//​ 6: 46–58. Museovirasto,​ Helsinki.+**Hamari, Pirjo** 1996. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset Pohjois-Suomessa. ​Julkaisussa ​Ranta, Helena  ​(toim.), //​Kentältä poimittua 3. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja//​ 6: 46–58. Museovirasto,​ Helsinki.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/hautalatomus.1471338740.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/08/16 12:12 / Helena Ranta