Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hautalatomus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hautalatomus [2017/02/08 11:49]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:hautalatomus [2019/02/05 15:40] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 10: Rivi 10:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivistä alkuperäiselle maanpinnalle tehty säännöllinen hautarakenne ​+kivistä ladottu, muodoltaan ​säännöllinen hautarakenne ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:tarha|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella,​ suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​+Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:tarhahauta|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella,​ suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​
    
 Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin. Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin.
Rivi 20: Rivi 20:
 Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa,​ rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ja mantereen puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan epävarmoja ((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)). Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa,​ rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ja mantereen puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan epävarmoja ((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)).
  
-Roomalaisaikaan liittyvät [[wiki:tarha|tarhat]] eli kivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​+Roomalaisaikaan liittyvät [[wiki:tarhahauta|tarhat]] eli kivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​
  
 Pyöreissä kivilatomuksissa on reunakehä, jonka sisällä voi olla täytekiveys,​ mutta tunnetaan myös keskeltä kivettömiä latomuksia. Yksi rautakaudelle ajoittuva erikoismuoto ovat [[wiki:​käräjäympyrä|nk. käräjä- tai tuomarinympyrät]],​ jollainen on ehjänä säilynyt Euran Käräjämäellä. Käräjäympyröihin liittyy historialliselta ajalta peräisin oleva käsitys niiden funktiosta oikeudenkäyntipaikoina.((Kivikoski 1966: 89–90)) Kyseessä on kuitenkin hautarakenne:​ Euran käräjäympyrän keskeltä löytyi kaksi merovingiaikaista palokuoppahautaa. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.((Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305)) Pyöreissä kivilatomuksissa on reunakehä, jonka sisällä voi olla täytekiveys,​ mutta tunnetaan myös keskeltä kivettömiä latomuksia. Yksi rautakaudelle ajoittuva erikoismuoto ovat [[wiki:​käräjäympyrä|nk. käräjä- tai tuomarinympyrät]],​ jollainen on ehjänä säilynyt Euran Käräjämäellä. Käräjäympyröihin liittyy historialliselta ajalta peräisin oleva käsitys niiden funktiosta oikeudenkäyntipaikoina.((Kivikoski 1966: 89–90)) Kyseessä on kuitenkin hautarakenne:​ Euran käräjäympyrän keskeltä löytyi kaksi merovingiaikaista palokuoppahautaa. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.((Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305))
Rivi 32: Rivi 32:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Kivikausi ​rautakausi+Kivikausi ​– rautakausi
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
Rivi 40: Rivi 40:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Esihistorialliset ​haudoiksi todetut tai tulkitut latomukset ​ovat muinaismuistolain ​suojelemia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Esihistorialliset ​haudat ja kalmistot ​ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
 **Asplund, Henrik** 2008. //Kymittæ. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales universitatis Turkuensis. Sarja-ser. B. Humaniora. Osa Tom. 312. Turku. **Asplund, Henrik** 2008. //Kymittæ. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales universitatis Turkuensis. Sarja-ser. B. Humaniora. Osa Tom. 312. Turku.
-**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800-1200//. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379.+**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa ​Nilsson, Bertil (toim.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 8001200//:  271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
 **Jansson, Henrik** 2011. Burials at the End of Land – Maritime Burial Cairns and the Land-Use History of South-Western Uusimaa. //Maritime Landscape in Change: Archaeological,​ Historical, Palaeoecological and Geological Studies on Western Uusimaa//. Iskos 19: 117–151. **Jansson, Henrik** 2011. Burials at the End of Land – Maritime Burial Cairns and the Land-Use History of South-Western Uusimaa. //Maritime Landscape in Change: Archaeological,​ Historical, Palaeoecological and Geological Studies on Western Uusimaa//. Iskos 19: 117–151.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
 **Laukkanen,​ Esa** 2014. Kivi- ja pronssikauden rantoja ja kivilatomuksia niillä. //​Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi//​. http://​kulperi.blogspot.fi/​2014/​11/​kivi-ja-pronssikauden-rantoja-ja.html **Laukkanen,​ Esa** 2014. Kivi- ja pronssikauden rantoja ja kivilatomuksia niillä. //​Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi//​. http://​kulperi.blogspot.fi/​2014/​11/​kivi-ja-pronssikauden-rantoja-ja.html
-**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. //Suomen historia 1//. Espoo: 250–405.+**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. ​Julkaisussa ​//Suomen historia 1//: 250–405. Espoo
 **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36. **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36.
-**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Höyterin pronssikautiset hautaröykkiöt ja laivanmuotoiset latomukset. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//​. Museovirasto: 122–124. +**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Höyterin pronssikautiset hautaröykkiöt ja laivanmuotoiset latomukset. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//:​ 122–124. Museovirasto
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Haggrén, GeorgHalinen, PetriLavento, MikaRaninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus: 213–365. +**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. ​Julkaisussa ​Haggrén, Georg Halinen, Petri Lavento, Mika Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. ​Gaudeamus 
-**Roslund, Curt** 1995. The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings. Fornvännen 90: 139–145. +**Roslund, Curt** 1995. The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings. ​//Fornvännen// 90: 139–145. 
-**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//. Espoo: 98–249.+**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//: 98–249. Espoo
 **Wehlin, Joakim** 2013. //​Östersjöns skeppssättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//​. GOTARC Series B, Gothenburg Archaeological Theses 59. Gothenburg. **Wehlin, Joakim** 2013. //​Östersjöns skeppssättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder//​. GOTARC Series B, Gothenburg Archaeological Theses 59. Gothenburg.
  
Rivi 60: Rivi 60:
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Hamari, Pirjo** 1996. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset Pohjois-Suomessa. ​H. Ranta (toim.), //​Kentältä poimittua 3. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja//​ 6: 46–58. Museovirasto,​ Helsinki.+**Hamari, Pirjo** 1996. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset Pohjois-Suomessa. ​Julkaisussa ​Ranta, Helena  ​(toim.), //​Kentältä poimittua 3. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja//​ 6: 46–58. Museovirasto,​ Helsinki.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/hautalatomus.1486547398.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/02/08 11:49 / Helena Ranta