Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hautalatomus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hautalatomus [2017/04/11 12:55]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
wiki:hautalatomus [2019/02/05 15:40] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 10: Rivi 10:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivistä alkuperäiselle maanpinnalle tehty säännöllinen hautarakenne ​+kivistä ladottu, muodoltaan ​säännöllinen hautarakenne ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:tarha|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella,​ suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​+Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:tarhahauta|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella,​ suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​
    
 Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin. Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin.
Rivi 20: Rivi 20:
 Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa,​ rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ja mantereen puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan epävarmoja ((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)). Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa,​ rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ja mantereen puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan epävarmoja ((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)).
  
-Roomalaisaikaan liittyvät [[wiki:tarha|tarhat]] eli kivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​+Roomalaisaikaan liittyvät [[wiki:tarhahauta|tarhat]] eli kivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​
  
 Pyöreissä kivilatomuksissa on reunakehä, jonka sisällä voi olla täytekiveys,​ mutta tunnetaan myös keskeltä kivettömiä latomuksia. Yksi rautakaudelle ajoittuva erikoismuoto ovat [[wiki:​käräjäympyrä|nk. käräjä- tai tuomarinympyrät]],​ jollainen on ehjänä säilynyt Euran Käräjämäellä. Käräjäympyröihin liittyy historialliselta ajalta peräisin oleva käsitys niiden funktiosta oikeudenkäyntipaikoina.((Kivikoski 1966: 89–90)) Kyseessä on kuitenkin hautarakenne:​ Euran käräjäympyrän keskeltä löytyi kaksi merovingiaikaista palokuoppahautaa. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.((Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305)) Pyöreissä kivilatomuksissa on reunakehä, jonka sisällä voi olla täytekiveys,​ mutta tunnetaan myös keskeltä kivettömiä latomuksia. Yksi rautakaudelle ajoittuva erikoismuoto ovat [[wiki:​käräjäympyrä|nk. käräjä- tai tuomarinympyrät]],​ jollainen on ehjänä säilynyt Euran Käräjämäellä. Käräjäympyröihin liittyy historialliselta ajalta peräisin oleva käsitys niiden funktiosta oikeudenkäyntipaikoina.((Kivikoski 1966: 89–90)) Kyseessä on kuitenkin hautarakenne:​ Euran käräjäympyrän keskeltä löytyi kaksi merovingiaikaista palokuoppahautaa. Ruotsissa vastaavaa rakennetta kutsutaan nimellä domarring.((Lehtosalo-Hilander 1984: 284; Hiekkanen 2010: 305))
wiki/hautalatomus.1491904506.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/11 12:55 / Helena Ranta