Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hautalatomus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hautalatomus [2019/02/05 15:11]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:hautalatomus [2022/12/13 11:38] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 10: Rivi 10:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivistä ​ladottu, muodoltaan säännöllinen hautarakenne ​+kivistä ​ladottu, muodoltaan säännöllinen hautarakenne ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:​tarhahauta|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteellasuorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​+Hautalatomukset ovat maanpäällisiä ts. alkuperäiselle maanpinnalle tehtyjä säännöllisiä kivestä tehtyjä hautarakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wiki:​tarhahauta|tarhat]] ja [[wiki:​laivalatomus|laivalatomukset]]. Latomuksia voidaan jakaa ryhmiin myös muodon perusteella suorakaiteen muotoisiin, pyöreisiin ja pitkänmallisiin latomuksiin. Toisissa latomuksissa rakenteeseen kuuluu täytekiveys,​ mutta sisäosa voi olla myös kivetön. ​
    
 Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin. Vanhin haudaksi tulkittu kivilatomus on löydetty Iin Keelaharjusta ja se ajoittuu kivikaudelle noin 4600 eaa. Kyseessä on noin 3,5 x 4 metrin kokoinen suorakaiteen muotoinen latomus, jossa kivien välit oli täytetty punamullalla.((Mökkönen 2013)) Myös esihistorian muilta periodeilta tunnetaan suorakaiteen muotoisia latomuksia niin Etelä- kuin Pohjois-Suomestakin.
  
-Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa,​ rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ja mantereen puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan epävarmoja ((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)).+Sekä pronssi- että varhaisrautakaudella on Itämeren piirissä, erityisesti Gotlannissa,​ rakennettu ​ [[wiki:​laivalatomus|laivalatomuksia]]. Ne ovat laivan tai veneen muotoon tehtyjä kivirakennelmia,​ joiden päissä voi olla suuret pystykivet. Rakenteen koko vaihtelee: pituus voi olla muutamasta metristä jopa 60 metrin tienoille. Latomuksen sisään voi olla ladottuna tai kasattuna kiviä tai maata. Suomessa selviä laivalatomuksia on Ahvenanmaalla ((Kivikoski 1966: 57; Salo 1984: 132; Roslund 1995: 139; Wehlin 2013: 55–69)) ja mantereen puolella joitakin (esim. Kotkassa, Laitilassa ja Porissa) tulkinnaltaan epävarmoja((ks. esim. Purhonen 2001: 122–124)).
  
 Roomalaisaikaan liittyvät [[wiki:​tarhahauta|tarhat]] eli kivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​ Roomalaisaikaan liittyvät [[wiki:​tarhahauta|tarhat]] eli kivirakenteet,​ jotka ovat suorakaiteen muotoisia. Tarhat voivat olla yksittäisiä tai muodostaa tarhaketjun,​ jossa rakenteen yksi sivu on viereisen tarhan kanssa yhteinen. Tarharakenteiden yhteydessä on usein myös muunlaisia kivirakenteita ja tarhoja sisältyy erityyppisiin kalmistoihin.((Kivikoski 1966: 44–46; Salo 1984: 202, 205–207; Raninen ja Wessman 2015: 239–240)) ​
Rivi 52: Rivi 52:
 **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36. **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36.
 **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Höyterin pronssikautiset hautaröykkiöt ja laivanmuotoiset latomukset. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//:​ 122–124. Museovirasto. **Purhonen, Paula** (toim.) 2001. Höyterin pronssikautiset hautaröykkiöt ja laivanmuotoiset latomukset. //Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset//:​ 122–124. Museovirasto.
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. Gaudeamus+**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. Gaudeamus.
 **Roslund, Curt** 1995. The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings. //​Fornvännen//​ 90: 139–145. **Roslund, Curt** 1995. The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings. //​Fornvännen//​ 90: 139–145.
 **Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//: 98–249. Espoo. ​ **Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//: 98–249. Espoo. ​
wiki/hautalatomus.1549372275.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/02/05 15:11 / Helena Ranta