Käyttäjän työkalut
wiki:hautaröykkiö
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Viimeisin revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:hautaröykkiö [2019/02/05 15:40] Helena Ranta [Määritelmä] |
wiki:hautaröykkiö [2022/12/13 11:16] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| Muista kiviröykkiöistä ([[wiki:uhriröykkiö|uhriröykkiöt]], [[wiki:viljelyröykkiö|viljelyröykkiöt]] jne.) hautaröykkiöt erottuvat varmimmin kaivauslöytöjen ts. vainajan jäännösten ja hauta-antimien perusteella. Jos kaivaustutkimuksia ei ole tehty, voidaan tunnistamisessa pohtia ainakin seuraavia seikkoja: 1) Onko kivimuodostuma voinut syntyä rantavoimien vaikutuksesta (esim. muinaisrantalouhikot, pallekivikot)? 2) Voiko muodostuma liittyä muuhun ihmistoimintaan, kuten viljelyyn tai rakentamiseen? 3) Vastaako röykkiön ulkonäkö, rakenne ja sijainti hautaröykkiön yleisiä tuntomerkkejä?((Tuovinen 1993: 39–40; Tuovinen 2002: 77–80)) | Muista kiviröykkiöistä ([[wiki:uhriröykkiö|uhriröykkiöt]], [[wiki:viljelyröykkiö|viljelyröykkiöt]] jne.) hautaröykkiöt erottuvat varmimmin kaivauslöytöjen ts. vainajan jäännösten ja hauta-antimien perusteella. Jos kaivaustutkimuksia ei ole tehty, voidaan tunnistamisessa pohtia ainakin seuraavia seikkoja: 1) Onko kivimuodostuma voinut syntyä rantavoimien vaikutuksesta (esim. muinaisrantalouhikot, pallekivikot)? 2) Voiko muodostuma liittyä muuhun ihmistoimintaan, kuten viljelyyn tai rakentamiseen? 3) Vastaako röykkiön ulkonäkö, rakenne ja sijainti hautaröykkiön yleisiä tuntomerkkejä?((Tuovinen 1993: 39–40; Tuovinen 2002: 77–80)) | ||
| - | Rannikon [[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautiset / varhaismetallikautiset hautaröykkiöt]] ovat yleensä vain kivistä kasattuja. Varsinkin vanhemmalla pronssikaudella röykkiöt sijoittuvat korkeille paikoille lähelle silloista merenrantaa. Myöhemmin niitä rakennettiin myös alaville paikoille. Röykkiöiden koko ja muoto vaihtelevat suuresti: tavallisin muoto on pyöreä tai soikea ja halkaisija vaihtelee yleensä metristä aina pariin kymmeneen metriin. Suurimmaksi mainitaan Panelian Kuninkaanhauta, joka on kooltaan noin 36 x 30 metriä.((Salo 1984: 130, 133–135; Vuorinen 2000: 181; Tuovinen 2002: 66)) Pitkänmallisia röykkiöitä on esimerkiksi Turunmaan saaristossa ja Pohjanlahden rannikolla((Tuovinen 2002: 158–161; Okkonen 2003: 120–121; Asplund 2008: 75)). Röykkiöihin voi liittyä sisärakenteita kuten kehiä, [[wiki:paasiarkku|paasiarkkuja]] ja kylmämuurattuja seinämiä. Joissakin röykkiöissä on keskellä vajoama. | + | Rannikon [[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautiset / varhaismetallikautiset hautaröykkiöt]] ovat yleensä vain kivistä kasattuja. Varsinkin vanhemmalla pronssikaudella röykkiöt sijoittuvat korkeille paikoille lähelle silloista merenrantaa. Myöhemmin niitä rakennettiin myös alaville paikoille. Röykkiöiden koko ja muoto vaihtelevat paljon: tavallisin muoto on pyöreä tai soikea ja halkaisija vaihtelee yleensä metristä aina pariin kymmeneen metriin. Suurimmaksi mainitaan Panelian Kuninkaanhauta, joka on kooltaan noin 36 x 30 metriä.((Salo 1984: 130, 133–135; Vuorinen 2000: 181; Tuovinen 2002: 66)) Pitkänmallisia röykkiöitä on esimerkiksi Turunmaan saaristossa ja Pohjanlahden rannikolla((Tuovinen 2002: 158–161; Okkonen 2003: 120–121; Asplund 2008: 75)). Röykkiöihin voi liittyä sisärakenteita kuten kehiä, [[wiki:paasiarkku|paasiarkkuja]] ja kylmämuurattuja seinämiä. Joissakin röykkiöissä on keskellä vajoama. |
| Toinen vain kivistä kasattu hautaröykkiöryhmä on [[wiki:lapinraunio|lapinrauniot]]. Myös ne ajoittuvat pääasiassa varhaismetallikauteen, mutta lapinraunioita ilmeisimmin rakennettiin jo kivikauden lopulla ja traditio jatkui vielä varhaismetallikauden jälkeenkin jopa nuorempaan rautakauteen saakka((Adel 2002: 9–10; Taavitsainen 2003, Saipio 2011: 19–22; Lavento 2015: 168)). Lapinraunioilla tarkoitetaan Suomen sisämaan alueella olevia erilaisia pyyntiväestön kiviröykkiöitä((Saipio 2011: 19 viitteineen)). Lapinrauniot ovat yleensä muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan muutamasta metristä noin kymmeneen metriin. Sisärakenteet ovat niissä harvinaisempia, mutta kaivauksissa on havaittu esimerkiksi ladottuja muurirakenteita ja kehiä. Lapinrauniot sijaitsevat yleensä näkyvillä paikoilla vesistöjen rannoilla ja saarilla.((Adel 2002; Vilkuna 2003: 50; Saipio 2011; Lavento 2015: 168)) | Toinen vain kivistä kasattu hautaröykkiöryhmä on [[wiki:lapinraunio|lapinrauniot]]. Myös ne ajoittuvat pääasiassa varhaismetallikauteen, mutta lapinraunioita ilmeisimmin rakennettiin jo kivikauden lopulla ja traditio jatkui vielä varhaismetallikauden jälkeenkin jopa nuorempaan rautakauteen saakka((Adel 2002: 9–10; Taavitsainen 2003, Saipio 2011: 19–22; Lavento 2015: 168)). Lapinraunioilla tarkoitetaan Suomen sisämaan alueella olevia erilaisia pyyntiväestön kiviröykkiöitä((Saipio 2011: 19 viitteineen)). Lapinrauniot ovat yleensä muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan muutamasta metristä noin kymmeneen metriin. Sisärakenteet ovat niissä harvinaisempia, mutta kaivauksissa on havaittu esimerkiksi ladottuja muurirakenteita ja kehiä. Lapinrauniot sijaitsevat yleensä näkyvillä paikoilla vesistöjen rannoilla ja saarilla.((Adel 2002; Vilkuna 2003: 50; Saipio 2011; Lavento 2015: 168)) | ||
wiki/hautaröykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/13 11:19 / Helena Ranta