Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio | |||
wiki:hautasaari [2020/10/19 11:34] Helena Ranta [Suojelustatus] |
wiki:hautasaari [2022/08/29 16:16] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
---|---|---|---|
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
- | Ei tiedetä tarkkaan, milloin hautasaarien käyttö on alkanut, mahdollisesti jo keskiajalla. Välihautaamista käytettiin harvaan asutetussa pohjoisimmassa Suomessa jopa 1940-luvulle asti, vaikka vuoden 1686 kirkkolaissa määrättiin kaikkien vainajien toimittamisesta kirkkomaahan ja välihautaaminen kiellettiin terveydenhoitosäännössä vuonna 1879. Suuri osa hautausmaasaarista ja kesähautausmaista ajoittunee 1500- ja 1600-luvuille. Hautasaaria käytettiin paljon myös suurten kuolonvuosien aikana 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alun epidemioiden ja isonvihan aikana ja välihautaustapa oli joillakin seuduilla elävä vielä 1800-luvulla.((Ruohonen 2002: 33–34; Niukkanen 2009: 72; Ruohonen 2005: 262–268; 2011: 17–20)) | + | Ei tiedetä tarkkaan, milloin hautasaarien käyttö on alkanut, mahdollisesti jo keskiajalla. Välihautaamista käytettiin harvaan asutetussa pohjoisimmassa Suomessa jopa 1940-luvulle asti, vaikka vuoden 1686 kirkkolaissa määrättiin kaikkien vainajien toimittamisesta kirkkomaahan ja välihautaaminen kiellettiin terveydenhoitosäännössä vuonna 1879. Suuri osa hautausmaasaarista ja kesähautausmaista ajoittunee 1500- ja 1600-luvuille. Hautasaaria käytettiin paljon myös suurten kuolonvuosien aikana 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alun epidemioiden ja isonvihan aikana ja välihautaustapa oli joillakin seuduilla käytössä vielä 1800-luvulla.((Ruohonen 2002: 33–34; Niukkanen 2009: 72; Ruohonen 2005: 262–268; 2011: 17–20)) |
Hautasaariin liittyy eri puolilla Suomea useita nimiä, mutta muinaisjäännöstyyppinä on vakiintunut nimitys hautasaari. Läntisessä Suomessa niitä kutsutaan yleisesti //ruumissaari//ksi. Itämurteitten alueella nimitys on puolestaan //kalmasaari//. Hautasaariin voivat viitata lisäksi mm. Hauta-, Kuolio-, Raato- ja Risti-nimistö johdannaisineen. Saaren käyttö hautasaarena ei kuitenkaan aina käy ilmi paikan nimessä. Hautasaariin liittyy myös perimätietoa esimerkiksi ”lappalais-” tai ”venäläishautausmaina”. Sen lisäksi niihin liittyy usein tarinaperinnettä esimerkiksi aarteista ja erilaisista kahakoista.((Ruohonen 2002: 32–35, 37; Laakso & Ruohonen 2009; Niukkanen 2009: 72; Ruohonen 2005; 2010: 3–4; 2011: 14–15)) | Hautasaariin liittyy eri puolilla Suomea useita nimiä, mutta muinaisjäännöstyyppinä on vakiintunut nimitys hautasaari. Läntisessä Suomessa niitä kutsutaan yleisesti //ruumissaari//ksi. Itämurteitten alueella nimitys on puolestaan //kalmasaari//. Hautasaariin voivat viitata lisäksi mm. Hauta-, Kuolio-, Raato- ja Risti-nimistö johdannaisineen. Saaren käyttö hautasaarena ei kuitenkaan aina käy ilmi paikan nimessä. Hautasaariin liittyy myös perimätietoa esimerkiksi ”lappalais-” tai ”venäläishautausmaina”. Sen lisäksi niihin liittyy usein tarinaperinnettä esimerkiksi aarteista ja erilaisista kahakoista.((Ruohonen 2002: 32–35, 37; Laakso & Ruohonen 2009; Niukkanen 2009: 72; Ruohonen 2005; 2010: 3–4; 2011: 14–15)) |