Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hirsiarkku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hirsiarkku [2017/05/11 10:38]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:hirsiarkku [2020/10/20 16:50] (nykyinen)
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
Rivi 5: Rivi 5:
  
 ====== Hirsiarkku ====== ====== Hirsiarkku ======
-{{:wiki:akma201405_32l_katselu.jpg?450|}}+{{:wiki:hirsiarkku_akma201405_32.jpg?450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Hirsistä ​salvottu, kivillä täytetty ​rakenne, jota on käytetty mm. laiturien ja siltojen perustuksissa ​+veteen tai rannan tuntumaan hirsistä ​salvottu, kivillä täytetty ​kehikko
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 23: Rivi 23:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-{{:​wiki:​hirsiarkkuja_auttiköngäs.jpg?​300 |}}Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300–1400-luvun vaihteesta, Kemiönsaaren Hiittisten Högholmenista((Muinaisjäännösrekisteri kohde ID 40010030, Kemiönsaari Högholmen)). Uittoa varten rakennettiin eri puolilla Suomea 1800-1900-luvuilla runsaasti erilaisia hirsiarkkuja eli kivikirstuja,​ joita käytettiin muun muassa patoina, kiinnitysalustoina sekä suisteiden, ohjeseinien ja uittorännien tukena((Pakkanen 2015: 401–410)). Uittorakenteiden opaskirjoissa neuvottiin "​kauneussyistä"​ rakentamaan näkyvällä paikalla sijaitsevan arkun vedenpäällinen osa veistetyistä hirsistä, veden alle jäävä osa voitiin sen sijaan rakentaa veistämättömistä tukeista((Oksala 1926: 189)). Jokikalastuksessa arkkupatoja rakennettiin erityisesti Kymijoella ja Pielisjoella. Arkkujen rakennetta vahvistettiin usein puutapeilla ja rautakiinnikkeillä((Sirelius 1906: 401–402)). Hirsiarkkuja käyettiin 1700-1800-luvuilla väyläesteinä puolustustarkoituksessa. Väyläesteitä rakennettiin mm. Helsingin((Alopaeus 1984:19-58)) ja Saimaan vesillä kapeisiin salmiin estämään vihollisten alusten kulkua. ​+{{:​wiki:​hirsiarkkuja_auttiköngäs.jpg?​300 |}}Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300–1400-luvun vaihteesta, Kemiönsaaren Hiittisten Högholmenista((Muinaisjäännösrekisteri kohde numero ​40010030, Kemiönsaari Högholmen)). Uittoa varten rakennettiin eri puolilla Suomea 1800-1900-luvuilla runsaasti erilaisia hirsiarkkuja eli kivikirstuja,​ joita käytettiin muun muassa patoina, kiinnitysalustoina sekä suisteiden, ohjeseinien ja uittorännien tukena((Pakkanen 2015: 401–410)). Uittorakenteiden opaskirjoissa neuvottiin "​kauneussyistä"​ rakentamaan näkyvällä paikalla sijaitsevan arkun vedenpäällinen osa veistetyistä hirsistä, veden alle jäävä osa voitiin sen sijaan rakentaa veistämättömistä tukeista((Oksala 1926: 189)). Jokikalastuksessa arkkupatoja rakennettiin erityisesti Kymijoella ja Pielisjoella. Arkkujen rakennetta vahvistettiin usein puutapeilla ja rautakiinnikkeillä((Sirelius 1906: 401–402)). Hirsiarkkuja käyettiin 1700-1800-luvuilla väyläesteinä puolustustarkoituksessa. Väyläesteitä rakennettiin mm. Helsingin((Alopaeus 1984: 1958)) ja Saimaan vesillä kapeisiin salmiin estämään vihollisten alusten kulkua. ​
  
 Hirsiarkkuja valmistetaan edelleen mm. laitureita varten. Käytännössä hirret veistetään valmiiksi ja kellutetaan ​ avoveden aikaan paikoilleen upotettaviksi. Aiemmin arkut saatettiin koota jään päälle, ja upotusta voitiin ​ edistää sahaamalla arkun reunoja pitkin jääpeitteeseen reikä. Hirsiarkku voidaan ankkuroida paalujen avulla paikalleen ennen kivitäyttöä. Hirsiarkkuja valmistetaan edelleen mm. laitureita varten. Käytännössä hirret veistetään valmiiksi ja kellutetaan ​ avoveden aikaan paikoilleen upotettaviksi. Aiemmin arkut saatettiin koota jään päälle, ja upotusta voitiin ​ edistää sahaamalla arkun reunoja pitkin jääpeitteeseen reikä. Hirsiarkku voidaan ankkuroida paalujen avulla paikalleen ennen kivitäyttöä.
Rivi 32: Rivi 32:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-{{ :​wiki:​hirsiarkun_painokivet.jpg?​350|}}Hirsiarkkuja on voitu rakentaa jo esihistoriallisella ajalla, mutta vanhimmat luonontieteellisin menetelmin ajoitetut rakenteet ovat keskiajalta. Hirsiarkkuja voidaan yrittää ajoittaa myös käytetyn rakennustekniikan avulla, vaikka se onkin hankalaa koska samoja tekniikoita on käytetty pitkään. Esimerkiksi niin sanottu lyhytnurkkainen salvos yleistyi 1840-luvun tienoilla, kun uudet, ohutteräiset käsisahat mahdollistivat hirren loveamisen tarkasti. Täten nurkka pysyi koossa, vaikka hirsien päät eivät ylettyneet murkan yli.((https://​www.museoverkko.fi/netsovellus/​rekisteriportaali/​mjhanke/​read/​asp/​hae_liite.aspx?id=114943&​ttyyppi=pdf&​kansio_id=149)) Hirsiarkkuja rakennetaan yhä eli kyse on vanhasta elävästä perinteestä. ​+{{ :​wiki:​hirsiarkun_painokivet.jpg?​350|}}Hirsiarkkuja on voitu rakentaa jo esihistoriallisella ajalla, mutta vanhimmat luonontieteellisin menetelmin ajoitetut rakenteet ovat keskiajalta. Hirsiarkkuja voidaan yrittää ajoittaa myös käytetyn rakennustekniikan avulla, vaikka se onkin hankalaa koska samoja tekniikoita on käytetty pitkään. Esimerkiksi niin sanottu lyhytnurkkainen salvos yleistyi 1840-luvun tienoilla, kun uudet, ohutteräiset käsisahat mahdollistivat hirren loveamisen tarkasti. Täten nurkka pysyi koossa, vaikka hirsien päät eivät ylettyneet murkan yli.((https://​www.kyppi.fi/to.aspx?id=113.10143)) Hirsiarkkuja rakennetaan yhä eli kyse on vanhasta elävästä perinteestä. ​
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa ​sytemaattisesti. Todennäköisesti hirsiarkkuja on rakennettu koko Suomen alueella. ​+Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa ​systemaattisesti. Todennäköisesti hirsiarkkuja on rakennettu koko Suomen alueella. ​
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
Rivi 47: Rivi 47:
 **Sewón, Katariina** 2014. //​Hirsiarkkulaituri//​. Bookwell Oy, Porvoo. ​ **Sewón, Katariina** 2014. //​Hirsiarkkulaituri//​. Bookwell Oy, Porvoo. ​
 **Sirelius, U. T.** 1906. //​Suomalaisten kalastus, osa II//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. **Sirelius, U. T.** 1906. //​Suomalaisten kalastus, osa II//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
-https://​www.museoverkko.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjhanke/​read/​asp/​hae_liite.aspx?​id=114943&​ttyyppi=pdf&​kansio_id=149 
  
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/hirsiarkku.1494488311.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 10:38 / Helena Ranta