Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hirsiarkku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hirsiarkku [2020/10/19 14:38]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:hirsiarkku [2020/10/20 16:50] (nykyinen)
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
Rivi 23: Rivi 23:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-{{:​wiki:​hirsiarkkuja_auttiköngäs.jpg?​300 |}}Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300–1400-luvun vaihteesta, Kemiönsaaren Hiittisten Högholmenista((Muinaisjäännösrekisteri kohde ID 40010030, Kemiönsaari Högholmen)). Uittoa varten rakennettiin eri puolilla Suomea 1800-1900-luvuilla runsaasti erilaisia hirsiarkkuja eli kivikirstuja,​ joita käytettiin muun muassa patoina, kiinnitysalustoina sekä suisteiden, ohjeseinien ja uittorännien tukena((Pakkanen 2015: 401–410)). Uittorakenteiden opaskirjoissa neuvottiin "​kauneussyistä"​ rakentamaan näkyvällä paikalla sijaitsevan arkun vedenpäällinen osa veistetyistä hirsistä, veden alle jäävä osa voitiin sen sijaan rakentaa veistämättömistä tukeista((Oksala 1926: 189)). Jokikalastuksessa arkkupatoja rakennettiin erityisesti Kymijoella ja Pielisjoella. Arkkujen rakennetta vahvistettiin usein puutapeilla ja rautakiinnikkeillä((Sirelius 1906: 401–402)). Hirsiarkkuja käyettiin 1700-1800-luvuilla väyläesteinä puolustustarkoituksessa. Väyläesteitä rakennettiin mm. Helsingin((Alopaeus 1984:19-58)) ja Saimaan vesillä kapeisiin salmiin estämään vihollisten alusten kulkua. ​+{{:​wiki:​hirsiarkkuja_auttiköngäs.jpg?​300 |}}Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300–1400-luvun vaihteesta, Kemiönsaaren Hiittisten Högholmenista((Muinaisjäännösrekisteri kohde numero ​40010030, Kemiönsaari Högholmen)). Uittoa varten rakennettiin eri puolilla Suomea 1800-1900-luvuilla runsaasti erilaisia hirsiarkkuja eli kivikirstuja,​ joita käytettiin muun muassa patoina, kiinnitysalustoina sekä suisteiden, ohjeseinien ja uittorännien tukena((Pakkanen 2015: 401–410)). Uittorakenteiden opaskirjoissa neuvottiin "​kauneussyistä"​ rakentamaan näkyvällä paikalla sijaitsevan arkun vedenpäällinen osa veistetyistä hirsistä, veden alle jäävä osa voitiin sen sijaan rakentaa veistämättömistä tukeista((Oksala 1926: 189)). Jokikalastuksessa arkkupatoja rakennettiin erityisesti Kymijoella ja Pielisjoella. Arkkujen rakennetta vahvistettiin usein puutapeilla ja rautakiinnikkeillä((Sirelius 1906: 401–402)). Hirsiarkkuja käyettiin 1700-1800-luvuilla väyläesteinä puolustustarkoituksessa. Väyläesteitä rakennettiin mm. Helsingin((Alopaeus 1984: 1958)) ja Saimaan vesillä kapeisiin salmiin estämään vihollisten alusten kulkua. ​
  
 Hirsiarkkuja valmistetaan edelleen mm. laitureita varten. Käytännössä hirret veistetään valmiiksi ja kellutetaan ​ avoveden aikaan paikoilleen upotettaviksi. Aiemmin arkut saatettiin koota jään päälle, ja upotusta voitiin ​ edistää sahaamalla arkun reunoja pitkin jääpeitteeseen reikä. Hirsiarkku voidaan ankkuroida paalujen avulla paikalleen ennen kivitäyttöä. Hirsiarkkuja valmistetaan edelleen mm. laitureita varten. Käytännössä hirret veistetään valmiiksi ja kellutetaan ​ avoveden aikaan paikoilleen upotettaviksi. Aiemmin arkut saatettiin koota jään päälle, ja upotusta voitiin ​ edistää sahaamalla arkun reunoja pitkin jääpeitteeseen reikä. Hirsiarkku voidaan ankkuroida paalujen avulla paikalleen ennen kivitäyttöä.
wiki/hirsiarkku.1603107535.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 14:38 / Helena Ranta