Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:historiallinen-asuinpaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:historiallinen-asuinpaikka [2017/04/01 15:25]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:historiallinen-asuinpaikka [2022/09/30 10:17] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 5: Rivi 5:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Pysyvästi ympäri vuoden, säännöllisesti kausiluontoisesti tai täysin tilapäisesti asuttua ​paikka, ​joka on kirjallisten lähteiden ajalta eli sijoittuu Ruotsin ja Venäjän valtakausille noin 1100-luvulta 1900-luvun alkuun. ​+paikka, ​jolla on merkkejä historiallisen ajan asutuksesta 
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-Asuinpaikkojen sijainti on yleensä määräytynyt elinkeinojen ja toimintojen perusteella. Maaseudun pysyvässä käytössä olevat asuinpaikat ​sijaitsevat ​peltojen ja laitumien raivaamiseen sopivien maiden luona. Tärkeitä perusteita paikan valintaan ​ovat lisäksi ​olleet ​rakennuspaikan maaperän kuivuus, auringon valo ja lämpö, tuulen suoja ja juoma- ja käyttövedensaanti. Asuinpaikkoja on perustettu myös huonommin niille sopiville paikoille metsiin ja jättömaille esimerkiksi asutuksen tihentyessä. Käytännössä kokemus on osoittanut, että historiallisia asuinpaikkoja voi olla lähes missä vain.  ​+Asuinpaikkojen sijainti on yleensä määräytynyt elinkeinojen ja toimintojen perusteella. Maaseudun pysyvässä käytössä olevat asuinpaikat ​sijaitsivat ​peltojen ja laitumien raivaamiseen sopivien maiden luona. Tärkeitä perusteita paikan valintaan ​olivat ​lisäksi rakennuspaikan maaperän kuivuus, auringon valo ja lämpö, tuulen suoja ja juoma- ja käyttövedensaanti. Asuinpaikkoja on perustettu myös huonommin niille sopiville paikoille metsiin ja jättömaille esimerkiksi asutuksen tihentyessä. Käytännössä kokemus on osoittanut, että historiallisia asuinpaikkoja voi olla lähes missä vain.  ​
  
-Kausiluontoiset ja tilapäiset asuinpaikat ​liittyvät ​jonkin sesonkiluontoisen elinkeinon tai toiminnan harjoittamiseen. Esimerkiksi hiilimiilun tai tervahaudan vartiointi, karjanlaiduntaminen,​ eränkäynti ja  kaskeaminen ovat vaatineet pitempää paikalla oloa. Oman lukunsa sesonkiluontoisten asuinpaikkojen joukossa muodostavat sota-aikojen piilopirtit. Säännöllisesti pitkiä jaksoja käytettyjä kausiluontoisia asuinpaikkoja (esim. karjamajat) on luultavasti vaikea erottaa pysyvästi asutuista paikoista.+Kausiluontoiset ja tilapäiset asuinpaikat ​liittyivät ​jonkin sesonkiluontoisen elinkeinon tai toiminnan harjoittamiseen. Esimerkiksi ​[[wiki:​hiilimiilu|hiilimiilun]] tai [[wiki:​tervahauta|tervahaudan]] vartiointi, karjanlaiduntaminen,​ eränkäynti ja kaskeaminen ovat vaatineet pitempää paikalla oloa. Oman lukunsa sesonkiluontoisten asuinpaikkojen joukossa muodostavat sota-aikojen ​[[wiki:​piilopirtti|piilopirtit]]. Säännöllisesti pitkiä jaksoja käytettyjä kausiluontoisia asuinpaikkoja (esim. ​[[wiki:​karjamaja|karjamajat]]) on luultavasti vaikea erottaa pysyvästi asutuista paikoista.
  
-Hylätyillä historiallisilla asuinpaikoilla ​ voi olla näkyvissä terassointeja,​ kivistä raivattuja alueita, viljelyraunioita,​ [[wiki:​uuni|uuninraunioita]] (neliömäisiä kivien ja palaneen saven ja tiilimurskan sekaisia maakumpareita),​ [[wiki:​kiuas|kiukaanpohjia]],​ rakennusten nurkkakiviä tai kivijalkoja,​ multapenkkiperustuksia (ks. [[wiki:​talonpohja|talon pohja]]), kellarikuoppia (ks. kellari), [[wiki:​kaivo|kaivoja]],​ jätekuoppia,​ tienpohjia sekä tontteja, peltoja ja niittyjä rajaavia[[wiki:​kiviaita| kiviaitoja]]. Hylätyillä asuinpaikoilla on yleensä myös kulttuurikasvillisuutta,​ kuten marja- ja syreenipensaita,​ koriste- ja hyötykasveja ​ym. ((Ks. esim. Andersson, Sköld & Åman, Elisabet  ​2007: 79–98)) ​+Hylätyillä historiallisilla asuinpaikoilla voi olla näkyvissä terassointeja,​ kivistä raivattuja alueita, ​[[wiki:​viljelyröykkiö|viljelyraunioita]], [[wiki:​uuni|uuninraunioita]] (neliömäisiä kivien ja palaneen saven ja tiilimurskan sekaisia maakumpareita),​ [[wiki:​kiuas|kiukaanpohjia]],​ rakennusten nurkkakiviä tai kivijalkoja,​ multapenkkiperustuksia (ks. [[wiki:​talonpohja|talon pohja]]), kellarikuoppia (ks. [[wiki:kellari|kellari]]), [[wiki:​kaivo|kaivoja]],​ jätekuoppia, ​[[wiki:tie|tienpohjia]] sekä tontteja, peltoja ja niittyjä rajaavia[[wiki:​kiviaita| kiviaitoja]]. Hylätyillä asuinpaikoilla on yleensä myös kulttuurikasvillisuutta,​ kuten marja- ja syreenipensaita,​ koriste- ja hyötykasveja.((Ks. esim. Andersson ​et al. 2007: 79–98)) ​
  
 Historiallisilla asuinpaikoilla on maastossa usein havaittavissa vain sen viimeisen käyttövaiheen rakenteita. Varhain autioituneilla asuinpaikoilla ei välttämättä näy maanpinnalle mitään selviä rakenteita. Suuri osa vanhoista rakenteista on joko piilossa maan alla tai muutoin vaikeasti tunnistettavissa ilman arkeologisia tutkimuksia. ​ Historiallisilla asuinpaikoilla on maastossa usein havaittavissa vain sen viimeisen käyttövaiheen rakenteita. Varhain autioituneilla asuinpaikoilla ei välttämättä näy maanpinnalle mitään selviä rakenteita. Suuri osa vanhoista rakenteista on joko piilossa maan alla tai muutoin vaikeasti tunnistettavissa ilman arkeologisia tutkimuksia. ​
  
-Vain osa historiallisista asuinpaikoista on merkitty historiallisille kartoille tai mainitaan kirjallisissa lähteissä. Asuinpaikkoja voidaan tunnistaa edellä mainittujen rakenteiden ja joskus myös asutukseen liittyvien kulttuurikasvien avulla. Lisäksi metallinpaljastimella tai koekuopittamalla saattaa parhaassa tapauksessa löytyä historialliselle ajalle ajoittuvaa esineistöä. Tosin täytyy huomioida, että maaseutukohteilla etenkin varhaiskeskiaikaiset kulttuurikerrokset vaikuttavat ainakin nykytutkimuksen perusteella olevan hyvin vähälöytöisiä ((Terävä 2016: 139–166)).+Vain osa historiallisista asuinpaikoista on merkitty historiallisille kartoille tai mainitaan kirjallisissa lähteissä. Asuinpaikkoja voidaan tunnistaa edellä mainittujen rakenteiden ja joskus myös asutukseen liittyvien kulttuurikasvien avulla. Lisäksi metallinpaljastimella tai koekuopittamalla saattaa parhaassa tapauksessa löytyä historialliselle ajalle ajoittuvaa esineistöä. Tosin maaseutukohteilla etenkin varhaiskeskiaikaiset kulttuurikerrokset vaikuttavat ainakin nykytutkimuksen perusteella olevan hyvin vähälöytöisiä((Terävä 2016: 139–166)).
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 27: Rivi 28:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
    
-1100-1900-luku+11001900-luku
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
 Koko Suomi  Koko Suomi 
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
- +Historiallisten asuinpaikkojen suojelustatus vaihtelee kohteittain,​ ks. kyseessä olevat sivut. Ks. myös Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)]]. 
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|KsHistoriallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].+
    
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Andersson,​ Sofia & Sköld, Josefina & Åman, Elisabet** 2007. Kulturväxter på övergivna torp. Welinder, Stig (red.) 2007. Torpens arkeologi. Stockholm, Riksantikvarieämbetet+**Andersson,​ Sofia & Sköld, Josefina & Åman, Elisabet** 2007. Kulturväxter på övergivna torp. Julkaisussa ​Welinder, Stig (toim.): //Torpens arkeologi//Riksantikvarieämbetet, ​Stockholm. ​
 **Björkman,​ Sten & Gestrin, Tryggve & Haggrén, Georg & Rosendahl, Ulrika** 2008. //Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla//. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 10. Helsinki. **Björkman,​ Sten & Gestrin, Tryggve & Haggrén, Georg & Rosendahl, Ulrika** 2008. //Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla//. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 10. Helsinki.
 **Haggrén, Georg** 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus. **Haggrén, Georg** 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//​. Gaudeamus.
 **Harjula, Janne &  Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa** (toim.) 2016.// Mankby: a deserted medieval village on the coast of southern Finland.// Archaeologia medii aevi Finlandiae XXII. Mustasaari. **Harjula, Janne &  Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa** (toim.) 2016.// Mankby: a deserted medieval village on the coast of southern Finland.// Archaeologia medii aevi Finlandiae XXII. Mustasaari.
 **Koivisto, Andreas** 2010. //Gubbacka: keskiajan arkea Vantaalla = medeltida vardag i Vanda// Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 34. Vantaa: Kellastupa; Museovirasto. Porvoo. **Koivisto, Andreas** 2010. //Gubbacka: keskiajan arkea Vantaalla = medeltida vardag i Vanda// Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 34. Vantaa: Kellastupa; Museovirasto. Porvoo.
-**Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)** Museovirasto. ​http://www.nba.fi/fi/File/2722/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf+**Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi,​ ohje 2015 (5.5.2015)** Museovirasto. ​https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/​maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Orrman, Eljas** 2003. Suomen keskiajan maatalous. //Suomen maatalouden historia// 1, perinteisen ​maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. ​Jyväskylä+**Orrman, Eljas** 2003. Suomen keskiajan maatalous. ​Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo,​ Anneli (toim.): ​//Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen ​maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia ​914:1Helsinki
-**Terävä, Elina** 2016. Finds from Mankby. Everyday life and work in the village with a hint of luxury. Julkaisussa Harjula, Janne &  Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa (toim.): //Mankbya deserted medieval village on the coast of southern Finland// Archaeologia ​medii aevi Finlandiae XXII: 139–166. Mustasaari. ​+**Terävä, Elina** 2016. Finds from Mankby. Everyday life and work in the village with a hint of luxury. Julkaisussa Harjula, Janne &  Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa (toim.): //​Mankby ​– a deserted medieval village on the coast of southern Finland// Archaeologia ​Medii Aevi Finlandiae XXII: 139–166. Mustasaari. ​
 **Väisänen,​ Riikka** 2016. //Kolme kylää, Gubbacka, Mårtensby, Kyrkoby.// Vantaan kaupunginmuseo. **Väisänen,​ Riikka** 2016. //Kolme kylää, Gubbacka, Mårtensby, Kyrkoby.// Vantaan kaupunginmuseo.
  
wiki/historiallinen-asuinpaikka.1491049545.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/01 15:25 / Helena Ranta