Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:hylky [2017/04/06 16:02]
Helena Ranta [Lähteet]
+++ wiki:hylky [2017/12/12 15:10]
Päivi Jantunen [Ajoitus]
@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 Hylky on laivan, veneen, ruuhen tai muun vesikulkuneuvon usein purjehduskelvottomaksi rikkoontunut jäänne. Hylyllä voidaan viitata myös hylkytavaraan. Hylky-nimitys on johdettu sanasta ”hylätä”((Itkonen & Kulonen 1992: 197)).
-Hyvin säilynyt hylky saattaa olla rakenteellisesti lähes ehjä kokonaisuus, johon kuuluu lisäksi esineistö, kuten mahdollinen lasti sekä laivan, miehistön ja matkustajien varusteita. Tapaturmaisesti esimerkiksi karille ajon tai tulipalon seurauksena uponnut hylky on kuitenkin usein jo valmiiksi pahoin rikkoontunut. Alukseen ja sen lastiin on saattanut myös kohdistua sitä haavoittavia pelastustoimenpiteitä, ja haaksirikon jälkeen hylky on kulunut vedenpohjassa lisää muun muassa virtausten ja jään vaikutuksesta. Monien hylkyjen kohdalla esineistö on huuhtoutunut pois ja itse aluksesta on jäljellä enää yksittäisiä rakenneosia, jotka ovat saattaneet kulkeutua kauaskin toisistaan sekä itse haaksirikkopaikasta. Etenkin mutapohjaan hautautuneita yksittäisiä laivan rakenneosia voi olla vaikea enää edes havaita.((Martin 2011))
+Hyvin säilynyt hylky saattaa olla rakenteellisesti lähes ehjä kokonaisuus, johon kuuluu lisäksi esineistö, kuten mahdollinen lasti sekä laivan, miehistön ja matkustajien varusteita. Tapaturmaisesti esimerkiksi karille ajon tai tulipalon seurauksena uponnut hylky on kuitenkin usein jo valmiiksi pahoin rikkoontunut. Alukseen ja sen lastiin on saattanut myös kohdistua sitä haavoittavia pelastustoimenpiteitä, ja haaksirikon jälkeen hylky on kulunut vedenpohjassa lisää muun muassa virtausten ja jään vaikutuksesta. Monien hylkyjen kohdalla esineistö on huuhtoutunut pois ja aluksesta on jäljellä enää yksittäisiä rakenneosia, jotka ovat saattaneet kulkeutua kauaskin toisistaan sekä  haaksirikkopaikasta. Etenkin mutapohjaan hautautuneita yksittäisiä laivan rakenneosia voi olla vaikea enää edes havaita.((Martin 2011))
 {{:wiki:akma201501_7_p.jpg?300 |}}Alun perin hylky voi olla uponnut tapaturmaisesti esimerkiksi luonnonvoimien, laitevian, sodan tai navigointivirheen seurauksena, mutta se on myös voitu poistaa käytöstä esimerkiksi rantaveteen tarkoituksellisesti upottamalla. Huonokuntoisten alusten hylkäämisestä syntyneitä laivojen hautausmaita tunnetaan erityisesti vanhojen satamapaikkojen edustoilta. Tällaisista hylyistä on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekä toisinaan myös kokonaisia rakenneosia. Hylkyjä tai niiden osia on voitu myös uusiokäyttää esimerkiksi uusien laivojen, laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina((Richards 2008)).
@@ Rivi 32: / Rivi 32: @@
 ===== Ajoitus =====
-Ruuhet ovat olleet käytössä kivikaudelta historialliseen aikaan. Ne ovat säilyttäneet muotonsa samankaltaisena vuosituhansia, joten niiden ajoittaminen on vaikeaa. Suomesta tunnetaan joitakin varmasti kivikautisia ruuhia.
+Ruuhet ovat olleet käytössä kivikaudelta historialliseen aikaan. Ne ovat säilyttäneet muotonsa samankaltaisena vuosituhansia, joten niiden ajoittaminen on vaikeaa. Suomesta tunnetaan joitakin  kivikautisia ruuhia.
 Ensimmäiset todisteet puuveneestä ovat rautakaudelta Hartolasta, josta on löydetty 1000-luvulle ajoittuva ommeltu vene. Keuruun Suolahden Suojoelta tunnetaan 1300-luvulle ajoitettuja useiden ommeltujen puuveneiden jäänteitä.
@@ Rivi 39: / Rivi 39: @@
 ===== Levintä =====
 Eri-ikäisiä, tunnettuja ja vielä tuntemattomia hylkyjä on Suomen sisävesillä ja merialueella tuhansia. Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin on merkitty noin 1550 hylkyä, joista noin 660 on muinaismuistolain suojaamia eli yli sata vuotta sitten uponneita kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 Ruuhia on löydetty lähinnä sisämaan soista, järvistä ja lammista, mutta myös rannikolta. Eniten laivanhylkyjä löytyy Etelä- ja Länsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltä alueilta: vilkkaasti liikennöityjen vanhojen meriteiden, kauppareittien ja satamien tuntumasta sekä meritaistelupaikoilta. ((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx, luettu 24.2.2017))
@@ Rivi 50: / Rivi 51: @@
 Muinaismuistolain mukaan hylky, sen osa tai siihen kuuluva irtaimisto on rauhoitettu, mikäli sen uppoamisesta voidaan olettaa kuluneen yli sata vuotta. Yli sata vuotta sitten uponneen aluksen hylky, jonka omistaja on hylännyt, kuuluu lain mukaan Suomen valtiolle samoin kuin siihen liittyvä irtaimisto ja esineet. Hylky katsotaan kokonaisuudeksi, joka rinnastetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Hylkyyn kajoaminen on kielletty. Muinaismuistolain mukaan hylystä on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.((941/2002, laki muinaismuistolain 20 §:n muuttamisesta))
-Suurimmalla osalla Suomen hylyistä sukeltaminen on sallittua. Neljällä muinaismuistolain mukaan rauhoitetulla hylyllä: Vrouw Marialla, St. Mikaelilla, St. Nikolailla ja Gråharunalla on suoja-alue, jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyä. Näitä kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten((http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/va_perinto/suojelu/suoja-alueet, luettu 24.2.2017)).
+Suurimmalla osalla Suomen hylyistä sukeltaminen on sallittua. Neljällä muinaismuistolain mukaan rauhoitetulla hylyllä, Vrouw Marialla, St. Mikaelilla, St. Nikolailla ja Gråharunalla, on suoja-alue, jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyä. Näitä kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten((http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/va_perinto/suojelu/suoja-alueet, luettu 24.2.2017)).
 ===== Lähteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut