Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hylky

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hylky [2017/03/28 14:10]
Helena Ranta [Ajoitus]
wiki:hylky [2023/01/30 16:32] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 1: Rivi 1:
 {{tag> wiki:​luokka:​liikenne_ja_tiedonkulku wiki:​luokka:​vesireitit wiki:​luokka:​elinkeinot wiki:​luokka:​merenkulku}} {{tag> wiki:​luokka:​liikenne_ja_tiedonkulku wiki:​luokka:​vesireitit wiki:​luokka:​elinkeinot wiki:​luokka:​merenkulku}}
- 
  
  
Rivi 9: Rivi 8:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Vedestä tai rannalta löytynyt laivan tai ison veneen jäänne, sen osa ja siihen kuuluva irtaimisto. ​ 
- 
-Laivalöytö ja laivanhylky voivat tarkoittaa samaa asiaa, mutta laivalöytö-sanaa käytetään esimerkiksi historiallisiin laivalöytöihin liittyvässä lakitekstissä ja arkeologisissa konteksteissa. Hylky-sana on yleensä yhdistetty johonkin, mikä on hylätty, ja se voidaan liittää laivaan, veneeseen, autoon, lentokoneeseen,​ niiden osiin tai tavaraan. Silloin kyseessä voi olla iältään määrittelemätön,​ myös hyvin moderni jäänne. ​ 
  
 +uponnut tai muutoin hylätty alus tai sen osa mahdollisine esineistöineen
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-{{:​wiki:​akma201501_7_p.jpg?​300 |}}Hylky on laivan, veneen, ruuhen tai muun vesikulkuneuvon usein purjehduskelvottomaksi rikkoontunut ​jäänne. Hylyllä voidaan viitata myös hylkytavaraan. Hylky-nimitys on johdettu sanasta ”hylätä”((Itkonen & Kulonen 1992: 197)).+Hylky on laivan, veneen, ruuhen tai muun vesikulkuneuvon usein purjehduskelvottomaksi rikkoontunut ​jäännös. Hylyllä voidaan viitata myös hylkytavaraan. Hylky-nimitys on johdettu sanasta ”hylätä”((Itkonen & Kulonen 1992: 197)).
  
-Hyvin säilynyt hylky saattaa olla rakenteellisesti lähes ehjä kokonaisuus,​ johon kuuluu lisäksi esineistö, kuten mahdollinen lasti sekä laivan, miehistön ja matkustajien varusteita. Tapaturmaisesti esimerkiksi karille ajon tai tulipalon seurauksena uponnut hylky on kuitenkin usein jo valmiiksi pahoin rikkoontunut. Alukseen ja sen lastiin on saattanut myös kohdistua sitä haavoittavia pelastustoimenpiteitä,​ ja haaksirikon jälkeen hylky on kulunut vedenpohjassa lisää muun muassa virtausten ja jään vaikutuksesta. Monien hylkyjen kohdalla esineistö on huuhtoutunut pois ja itse aluksesta on jäljellä enää yksittäisiä rakenneosia,​ jotka ovat saattaneet kulkeutua kauaskin toisistaan sekä itse haaksirikkopaikasta. Etenkin mutapohjaan hautautuneita yksittäisiä laivan rakenneosia voi olla vaikea enää edes havaita.((Martin 2011))+Hyvin säilynyt hylky saattaa olla rakenteellisesti lähes ehjä kokonaisuus,​ johon kuuluu lisäksi esineistö, kuten mahdollinen lasti sekä laivan, miehistön ja matkustajien varusteita. Tapaturmaisesti esimerkiksi karille ajon tai tulipalon seurauksena uponnut hylky on kuitenkin usein jo valmiiksi pahoin rikkoontunut. Alukseen ja sen lastiin on saattanut myös kohdistua sitä haavoittavia pelastustoimenpiteitä,​ ja haaksirikon jälkeen hylky on kulunut vedenpohjassa lisää muun muassa virtausten ja jään vaikutuksesta. Monien hylkyjen kohdalla esineistö on huuhtoutunut pois ja aluksesta on jäljellä enää yksittäisiä rakenneosia,​ jotka ovat saattaneet kulkeutua kauaskin toisistaan sekä  haaksirikkopaikasta. Etenkin mutapohjaan hautautuneita yksittäisiä laivan rakenneosia voi olla vaikea enää edes havaita.((Martin 2011))
  
-Alun perin hylky voi olla uponnut tapaturmaisesti esimerkiksi luonnonvoimien,​ laitevian, sodan tai navigointivirheen seurauksena,​ mutta se on myös voitu poistaa käytöstä esimerkiksi rantaveteen tarkoituksellisesti upottamalla. Huonokuntoisten alusten hylkäämisestä syntyneitä laivojen hautausmaita tunnetaan erityisesti vanhojen satamapaikkojen edustoilta. Tällaisista hylyistä on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekä toisinaan myös kokonaisia rakenneosia. Hylkyjä tai niiden osia on voitu myös uusiokäyttää esimerkiksi uusien laivojen, laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina((Richards 2008)).+{{:​wiki:​akma201501_7_p.jpg?​300 |}}Alun perin hylky voi olla uponnut tapaturmaisesti esimerkiksi luonnonvoimien,​ laitevian, sodan tai navigointivirheen seurauksena,​ mutta se on myös voitu poistaa käytöstä esimerkiksi rantaveteen tarkoituksellisesti upottamalla. Huonokuntoisten alusten hylkäämisestä syntyneitä laivojen hautausmaita tunnetaan erityisesti vanhojen satamapaikkojen edustoilta. Tällaisista hylyistä on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekä toisinaan myös kokonaisia rakenneosia. Hylkyjä tai niiden osia on voitu myös uusiokäyttää esimerkiksi uusien laivojen, laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina((Richards 2008)).
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Vesikulkuneuvoja on valmistettu ja varusteltu erilaisiksi eri kulkuolosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin,​ kuten kaupan- tai sodankäyntiin. Käyttövoimansa perusteella vesikulkuneuvot voidaan luokitella soutu-, purje-, höyry-, tai moottorialuksiksi. ​+Vesikulkuneuvoja on valmistettu ja varusteltu erilaisiksi eri kulkuolosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin,​ kuten kaupan- tai sodankäyntiin. Käyttövoimansa perusteella vesikulkuneuvot voidaan luokitella soutu-, purje-, höyry-, tai moottorialuksiksi. 
 Vanhimmat vesikulkuneuvot,​ kuten puunrungosta koverretut ruuhet sekä nahkaiset ja tuohiset kanootit olivat käytössä kivikaudella. Puuveneet yleistyivät Itämerellä rautakauden kuluessa muun muassa viikinkien laivanrakennustekniikan ansiosta. ​ Vanhimmat vesikulkuneuvot,​ kuten puunrungosta koverretut ruuhet sekä nahkaiset ja tuohiset kanootit olivat käytössä kivikaudella. Puuveneet yleistyivät Itämerellä rautakauden kuluessa muun muassa viikinkien laivanrakennustekniikan ansiosta. ​
 +
 Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt ovat keskiaikaisia,​ usein yhdellä mastolla varustettujen purjealusten jäänteitä. Kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti keskiajan kuluessa, ja 1400-luvun lopulla tehdyt löytöretket mm. Amerikan mantereelle muuttivat ihmisen maailmankuvan lopullisesti. Purjealuksilla ylitettiin valtameriä ja uudet, eksoottiset tuotteet levisivät Amerikasta ja Aasiasta myös Eurooppaan.((Riimala 1993)) ​ Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt ovat keskiaikaisia,​ usein yhdellä mastolla varustettujen purjealusten jäänteitä. Kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti keskiajan kuluessa, ja 1400-luvun lopulla tehdyt löytöretket mm. Amerikan mantereelle muuttivat ihmisen maailmankuvan lopullisesti. Purjealuksilla ylitettiin valtameriä ja uudet, eksoottiset tuotteet levisivät Amerikasta ja Aasiasta myös Eurooppaan.((Riimala 1993)) ​
  
Rivi 33: Rivi 32:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Ruuhet ovat olleet käytössä kivikaudelta historialliseen aikaan. Ne ovat säilyttäneet muotonsa samankaltaisena vuosituhansia,​ joten niiden ajoittaminen on vaikeaa. Suomesta tunnetaan joitakin ​varmasti ​kivikautisia ruuhia. ​+Ruuhet ovat olleet käytössä kivikaudelta historialliseen aikaan. Ne ovat säilyttäneet muotonsa samankaltaisena vuosituhansia,​ joten niiden ajoittaminen on vaikeaa. Suomesta tunnetaan joitakin ​ kivikautisia ruuhia. ​
  
 Ensimmäiset todisteet puuveneestä ovat rautakaudelta Hartolasta, josta on löydetty 1000-luvulle ajoittuva ommeltu vene. Keuruun Suolahden Suojoelta tunnetaan 1300-luvulle ajoitettuja useiden ommeltujen puuveneiden jäänteitä. ​ Ensimmäiset todisteet puuveneestä ovat rautakaudelta Hartolasta, josta on löydetty 1000-luvulle ajoittuva ommeltu vene. Keuruun Suolahden Suojoelta tunnetaan 1300-luvulle ajoitettuja useiden ommeltujen puuveneiden jäänteitä. ​
Rivi 40: Rivi 39:
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Eri-ikäisiä,​ tunnettuja ja vielä tuntemattomia hylkyjä on Suomen aluevesillä tuhansia. Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin on merkitty noin 1500 hylkyä, joista 660 on muinaismuistolain suojaamia eli yli sata vuotta sitten uponneita kiinteitä muinaisjäännöksiä. 
  
-Laivalöytöjä tunnetaan Suomesta sisävesiltä ​ja merialueilta. Eniten ​hylkyjä ​löytyy Etelä- ja Länsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltä alueilta: vilkkaasti liikennöityjen vanhojen meriteiden, kauppareittien ja satamien tuntumasta. ​ +Eri-ikäisiä,​ tunnettuja ​ja vielä tuntemattomia hylkyjä on Suomen sisävesillä ja merialueella tuhansia. Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin on merkitty noin 1550 hylkyä, joista noin 660 on muinaismuistolain suojaamia eli yli sata vuotta sitten uponneita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ruuhia on löydetty lähinnä sisämaan soista, järvistä ja lammista, mutta myös rannikolta. Eniten ​laivanhylkyjä ​löytyy Etelä- ja Länsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltä alueilta: vilkkaasti liikennöityjen vanhojen meriteiden, kauppareittien ja satamien tuntumasta ​sekä meritaistelupaikoilta.((muinaisjäännösrekisteri,​ luettu 24.2.2017)) ​
  
-Navigoinnin kannalta nykyäänkin haasteelliset,​ sääolosuhteille alttiit, tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan. Tällaisia huomattavan ​paljon laivanhylkyjä sisältäviä alueita kutsutaan ​[[wiki:​laivaloukku|laivaloukuiksi]]. Hyvä esimerkki laivaloukusta ​on Suomessa Jussarön alue, jossa saaren rautamalmiesiintymä on aikanaan sekoittanut lukemattomien laivojen kompasseja johtaen niitä harhaan ja karille.+Navigoinnin kannalta nykyäänkin haasteelliset,​ sääolosuhteille alttiit, tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan. Huomattavan ​paljon laivanhylkyjä sisältäviä alueita kutsutaan laivaloukuiksi. Hyvä esimerkki laivaloukusta Suomessa ​on Jussarön alue, jossa saaren rautamalmiesiintymä on aikanaan sekoittanut lukemattomien laivojen kompasseja johtaen niitä harhaan ja karille.((Stenlund 2015: 14.))
  
-Toisinaan käytöstä pois jääneitä aluksia on tarkoituksellakin upotettu rantaveteen. Näin syntyneitä laivojen hautausmaita tunnetaan erityisesti vanhojen satamapaikkojen edustoilta. Toisaalta uusiokäytön myötä laivat tai niiden osat ovat voineet päätyä yllättäviinkin paikkoihin muun muassa laitureidenaallonmurtajien ​ja patojen rakennusmateriaaleiksi+Itämeren erityiset ominaisuudetkuten veden vähäsuolaisuus,​ kylmyys, vähäinen valon määrä ​ja vesisyvyys ovat merkittäviä tekijöitä laivalöytöjen säilymiselle. Pohjoista Itämerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekä maailman suurimmaksi vedenalaiseksi museoksi. 
 + 
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Muinaismuistolain mukaan ​laivalöytö, sen osa tai siihen kuuluva irtaimisto on rauhoitettu,​ mikäli sen uppoamisesta voidaan olettaa ​olevan ​yli sata vuotta. Yli sata vuotta sitten uponneen aluksen hylky kuuluu lain mukaan Suomen valtiolle samoin kuin siihen ​kuuluva ​irtaimisto ja esineet. ​Laivalöytö katsotaankin ​kokonaisuudeksi,​ joka rinnastetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin. ​Laivalöytöön ​kajoaminen ​ja sen muuttaminen ​on kielletty. Muinaismuistolain mukaan ​laivalöydöstä ​on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle. ​+Muinaismuistolain mukaan ​hylky, sen osa tai siihen kuuluva irtaimisto on rauhoitettu,​ mikäli sen uppoamisesta voidaan olettaa ​kuluneen ​yli sata vuotta. Yli sata vuotta sitten uponneen aluksen hylky, jonka omistaja on hylännyt, ​kuuluu lain mukaan Suomen valtiolle samoin kuin siihen ​liittyvä ​irtaimisto ja esineet. ​Hylky katsotaan ​kokonaisuudeksi,​ joka rinnastetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin. ​Hylkyyn ​kajoaminen on kielletty. Muinaismuistolain mukaan ​hylystä ​on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.((941/2002, laki muinaismuistolain 20 §:n muuttamisesta)) ​
  
-Vuonna 2015 suojelun piiriin tuli myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia sota-aluksia.+Suurimmalla osalla Suomen hylyistä sukeltaminen on sallittua. Kuudella muinaismuistolain mukaan rauhoitetulla hylyllä, St. Nikolailla, Gråharunalla,​ Borstön hylyllä, Vrouw Marialla, Huis te Warmelolla ja Hästö Busön hylyllä, on suoja-alue, jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyä. Näitä kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten((https://​www.museovirasto.fi/​fi/​kulttuuriymparisto/​arkeologinen-kulttuuriperinto/​vedenalainen-kulttuuriperinto,​ luettu 30.1.2023)).
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 +**Adams, Jonathan** 2003. //Ships, Innovation and Social Change. Aspects of Carvel Shipbuilding in Northern Europe 1450-1850//​. Stockholm Studies in Archaeology 24. Stockholm Marine Archaeology Reports 3. 
 +**Adams, Jonathan & Rönnby, Johan** (toim.) 2013. //​Interpreting Shipwrecks: Maritime Archaeology Approaches.//​
 +**Ahlström,​ Christian** 2002. Aspects of Maritime History of Finland and the Eastern Baltic. //​International Handbook of Underwater Archaeology//:​ 347–380.
 +**Bowens, Amanda** (toim.) 2009. //​Underwater archaeology//​. The NAS Guide to Principles and Practice. The Nautical Archaeology Society.
 +**Catsambis,​ Alexis, Ford, Ben & Hamilton, Donny L. **(toim.) 2011. //The Oxford handbook of Maritime Archaeology.//​
 +**Cederlund,​ Carl Olof** (toim.) 1995. //Medieval ship archaeology:​ documentation,​ conservation,​ theoretical aspects, the management perspective//​. SMAR. Storckholm marine archeology reports, 1. Dept of Archaeology,​ Stockholm University.
 +**Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija** (toim.) 1992. //Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja//​. 1, A-K. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.
 +**Martin, Colin** 2011. Wreck-site Formation Processes. Julkaisussa //The Oxford Handbook of Maritime Archaeology//:​ 47–67.
 +**Richards, Nathan** 2008. //Ships’ graveyards: abandoned watercraft and the archaeological site formation//​.
 +**Riimala, Erkki** (toim.) 1993. Puuruuhista syvänmeren purjelaivoihin. Julkaisussa Navis Fennica. //Suomen merenkulun historia//, osa 1. 
 +**Riimala, Erkki** (toim.) 1994. Höyryveneistä uiviin loistohotelleihin. Julkaisussa Navis. Fennica. //Suomen merenkulun historia//, osa 2.
 +**Ruppé, Carol & Barstad, Janet** (toim.) 2002. //​International Handbook of Underwater Archaeology//​.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/hylky.1490699445.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/28 14:10 / Helena Ranta