Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:jatulintarha

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:jatulintarha [2018/05/22 22:55]
Helena Ranta
wiki:jatulintarha [2018/05/22 22:58] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 34: Rivi 34:
 Jatulintarhojen tarkoituksesta on esitetty useita erilaisia tulkintoja: ​ Jatulintarhojen tarkoituksesta on esitetty useita erilaisia tulkintoja: ​
  
-Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennäköisesti kalastajien ja merimiesten tekemiä ja liittyvät kalansaaliin ja hyvän purjehdussään turvaamiseen((Niukkanen 1999: 110.)). Ruotsalaisen perimätiedon mukaan kalastajat kävelivät jatulintarhoissa hyvää säätä ja kalaonnea saadakseen. Toisaalta perimätieto yhdistää jatulintarhat merenkulkuun ja merimiehiin:​ Haaksirikkoutuneet tai parempaa tuulta odottaneet merimiehet olisivat rakentaneet jatulintarhoja ajankulukseen. Jatulintarhat on tulkittu myös luotsien ammattikuntasymboleiksi.((esim. Westerdahl 1991: 90; Pietiläinen 1999b: 5, 7)) +Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennäköisesti kalastajien ja merimiesten tekemiä ja liittyvät kalansaaliin ja hyvän purjehdussään turvaamiseen((Niukkanen 1999: 110)). Ruotsalaisen perimätiedon mukaan kalastajat kävelivät jatulintarhoissa hyvää säätä ja kalaonnea saadakseen. Toisaalta perimätieto yhdistää jatulintarhat merenkulkuun ja merimiehiin:​ Haaksirikkoutuneet tai parempaa tuulta odottaneet merimiehet olisivat rakentaneet jatulintarhoja ajankulukseen. Jatulintarhat on tulkittu myös luotsien ammattikuntasymboleiksi.((esim. Westerdahl 1991: 90; Pietiläinen 1999b: 5, 7)) 
  
 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys //​jungfrudans//​ viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128))  1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettä jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina. Tarhojen ruotsinkielinen nimitys //​jungfrudans//​ viittaa taas peleihin ja leikkeihin, joissa tyttö on asettunut tarhan keskelle ja pojat ovat tavoitelleet häntä pitkin tarhan polkuja.((Purhonen 2001: 128)) 
Rivi 48: Rivi 48:
 Jatulintarhojen spiraalikuviot on tunnettu tuhansia vuosia((Kraft 1985: 10)). 1800-luvulla J. R. Aspelin((Aspelin 1877: 162)) piti pronssikautta jatulintarhojen syntyajakohtana,​ koska aikakauden esineistön spiraali- ja viivakoristelu muistuttaa jatulintarhojen kuvioita. Kuvio on tuttu myös joidenkin Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksista((esim. Pernajan, Sipoon, Korppoon, Turun Maarian ja Nauvo kirkoista; Stigell 1974: 88)). Jatulintarhojen spiraalikuviot on tunnettu tuhansia vuosia((Kraft 1985: 10)). 1800-luvulla J. R. Aspelin((Aspelin 1877: 162)) piti pronssikautta jatulintarhojen syntyajakohtana,​ koska aikakauden esineistön spiraali- ja viivakoristelu muistuttaa jatulintarhojen kuvioita. Kuvio on tuttu myös joidenkin Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksista((esim. Pernajan, Sipoon, Korppoon, Turun Maarian ja Nauvo kirkoista; Stigell 1974: 88)).
  
-Jatulintarhoista ei ole löydetty ajoittavaa materiaalia,​ joten niitä ei voi ajoittaa tarkasti ((Pietiläinen 2001: 105)). Eri jatulintarhatyyppien välillä ei ole myöskään voitu havaita erityisiä kronologisia tai alueellisia eroja, vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet ristikeskustaista jatulintarhaa muita vanhempana, ”puhtaana” muotona((esim. Miettinen 1992: 37; Niemi 2000: 48; Stjernström 1982: 103)). Pohjoismaissa on ajoitettu muutamia kymmeniä jatulintarhoja luonnontieteellisin menetelmin ​ jäkälän kasvunopeuden ja kiviaineksen rapautumisen perusteella. Ruotsissa näillä menetelmillä on saatu 1450–1850-luvun ajoituksia, Ahvenanmaalta jopa rautakautisia((Pietiläinen 1999a: 49-54; Uino 2003: 485)).+Jatulintarhoista ei ole löydetty ajoittavaa materiaalia,​ joten niitä ei voi ajoittaa tarkasti((Pietiläinen 2001: 105)). Eri jatulintarhatyyppien välillä ei ole myöskään voitu havaita erityisiä kronologisia tai alueellisia eroja, vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet ristikeskustaista jatulintarhaa muita vanhempana, ”puhtaana” muotona((esim. Miettinen 1992: 37; Niemi 2000: 48; Stjernström 1982: 103)). Pohjoismaissa on ajoitettu muutamia kymmeniä jatulintarhoja luonnontieteellisin menetelmin ​ jäkälän kasvunopeuden ja kiviaineksen rapautumisen perusteella. Ruotsissa näillä menetelmillä on saatu 1450–1850-luvun ajoituksia, Ahvenanmaalta jopa rautakautisia((Pietiläinen 1999a: 49-54; Uino 2003: 485)).
  
 Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympäristö) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan((Pietiläinen 1999b: 12)). Kivilabyrintteja rakennetaan edelleen. Näitä nk. uusjatulintarhoja on rakennettu 2010-luvullakin eri puolilla Suomea etenkin lasten leikkipaikoiksi ja aikuisten huvitukseksi((esim. Ikäheimo 2011: 62–63; Luoto 2009)). Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympäristö) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan((Pietiläinen 1999b: 12)). Kivilabyrintteja rakennetaan edelleen. Näitä nk. uusjatulintarhoja on rakennettu 2010-luvullakin eri puolilla Suomea etenkin lasten leikkipaikoiksi ja aikuisten huvitukseksi((esim. Ikäheimo 2011: 62–63; Luoto 2009)).
Rivi 55: Rivi 55:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-{{ :​wiki:​jatulintarhat_kartta.jpg?​200|}} Suomessa on noin 200 jatulintarhaa((Uino 2003: 485)). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta ((luettu 20.9.2016)). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä,​ seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä,​ Virojoen vaikutuspiirissä.((Miettinen 1998: 130; 2013: 78))+{{ :​wiki:​jatulintarhat_kartta.jpg?​200|}} Suomessa on noin 200 jatulintarhaa((Uino 2003: 485)). Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot runsaasta 80 kohteesta((luettu 20.9.2016)). Tarhat sijaitsevat pääasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistä Viipuriin, mutta tarhoja tunnetaan myös sisämaan metsistä, kylien laitamilta etenkin Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta.((Pietiläinen 1999b: 15.)) Monilukuisin sisämaan jatulintarhaesiintymä,​ seitsemän tarhaa, sijaitsee Miehikkälässä,​ Virojoen vaikutuspiirissä.((Miettinen 1998: 130; 2013: 78))
  
 Suomen lisäksi jatulintarhoja on ainakin Kuolan niemimaalla,​ Vienanmeren alueella, Solovetskin saaristossa,​ Virossa, Skandinaviassa,​ Saksassa, Englannissa ja Islannissa.((Kivikoski 1966: 104; Historiska Nyheter 58/1995: 7; Kraft & Selirand 1990: 32; Kuratov 1972)) Suomen lisäksi jatulintarhoja on ainakin Kuolan niemimaalla,​ Vienanmeren alueella, Solovetskin saaristossa,​ Virossa, Skandinaviassa,​ Saksassa, Englannissa ja Islannissa.((Kivikoski 1966: 104; Historiska Nyheter 58/1995: 7; Kraft & Selirand 1990: 32; Kuratov 1972))
wiki/jatulintarha.txt · Viimeksi muutettu: 2018/05/22 22:58 / Helena Ranta