Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Viimeisin revisio Both sides next revision | ||
wiki:käräjäympyrä [2017/04/02 13:06] Helena Ranta [Suojelustatus] |
wiki:käräjäympyrä [2020/10/20 18:18] Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
- | Euran Käräjämäen polttohautaukset ajoittavat Euran käräjäkivet merovingiajan alkupuolelle. Ruotsissa vanhimmat tuomarinympyröistä tutkitut haudat on ajoitettu pronssikauteen, mutta eniten niitä tunnetaan kansainvaellusajalta.((Wikipedia: Domarring (luettu 10.9.2014) )) | + | Euran Käräjämäen polttohautaukset ajoittavat Euran käräjäkivet merovingiajan alkupuolelle. Ruotsissa vanhimmat tuomarinympyröistä tutkitut haudat on ajoitettu pronssikauteen, mutta eniten niitä tunnetaan kansainvaellusajalta. |
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
Suomessa on tietoja ja kansantaruja useista käräjäpaikoista ja tuomarinympyröistä – Euran ja Kokemäen lisäksi mm. Hattulan Tyrvännöstä, Lohjalta, Artjärveltä, Nastolasta ja Isostakyröstä((Tallgren 1917: 128)). Konkreettisia tuomarinympyröitä tunnetaan kutenkin vain kaksi; Eurasta ja Kokemäeltä. Kokemäen Käräjämäen ympyrä on hävitetty 1800–1900-lukujen vaihteessa ja koottu uudelleen vuonna 1917.((Cleve 1943: 10; Kivikoski 1966: 90.)) | Suomessa on tietoja ja kansantaruja useista käräjäpaikoista ja tuomarinympyröistä – Euran ja Kokemäen lisäksi mm. Hattulan Tyrvännöstä, Lohjalta, Artjärveltä, Nastolasta ja Isostakyröstä((Tallgren 1917: 128)). Konkreettisia tuomarinympyröitä tunnetaan kutenkin vain kaksi; Eurasta ja Kokemäeltä. Kokemäen Käräjämäen ympyrä on hävitetty 1800–1900-lukujen vaihteessa ja koottu uudelleen vuonna 1917.((Cleve 1943: 10; Kivikoski 1966: 90.)) | ||
- | Suomen lisäksi käräjäympyröitä tunnetaan eteläisestä Ruotsista, etenkin Jönköpingin läänistä, Saksasta ja Puolasta alueelta, jossa Veiksel laskee Itämereen((Kivikoski 1966: 90; Wikipedia: Domarring (luettu 10.9.2014) )). | + | Suomen lisäksi käräjäympyröitä tunnetaan eteläisestä Ruotsista, etenkin Jönköpingin läänistä, Saksasta ja Puolasta((Kivikoski 1966: 90)). |
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Käräjäpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kohteet tulkitaan tarinapaikaksi, jos kohteeseen liittyy vahvaa verifioitavissa olevaa perimätietoa (s. 112) | + | Käräjäpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne tulkitaan tarinapaikaksi, jos kohteeseen liittyy vahvaa todennettavissa olevaa perimätietoa. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 112. |
Rivi 45: | Rivi 45: | ||
**Cleve, Nils** 1943. Euran Käräjämäen tuomarinympyrä. //Turun kaupungin historiallinen museo vuosijulkaisu// VI–VII 1942–943: 3–15. | **Cleve, Nils** 1943. Euran Käräjämäen tuomarinympyrä. //Turun kaupungin historiallinen museo vuosijulkaisu// VI–VII 1942–943: 3–15. | ||
**Huurre, Matti** 1970. Euran ”käräjäympyrä”. //Suomen museo// 1970: 54–58. | **Huurre, Matti** 1970. Euran ”käräjäympyrä”. //Suomen museo// 1970: 54–58. | ||
- | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset.// Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki | + | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset.// Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. |
**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 2000. //Euran esihistoria kalastajista kauppanaisiin//. Vammala. | **Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 2000. //Euran esihistoria kalastajista kauppanaisiin//. Vammala. | ||
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. |