Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:wiki:luokka:muut luokka:hautaaminen}}



====== Käräjäympyrä ======
{{:wiki:dg1035_6_p.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====
Neuvottelu- ja oikeudenkäyntipaikkana käytetty kivikehä((Tieteen termipankki)). 


===== Kuvaus =====
 
Käräjä- eli tuomarinympyrät ovat kivikehiä, joita väitetään käytetyn oikeidenkäynti- ja neuvottelupaikkoina. Suomen yksi tunnetuimmista muinaisjäännöksistä, Euran Käräjämäen tuomarinympyrä on halkaisijaltaan vajaan kahdeksan metrinen ja muodostuu kahdestatoista suurehkosta kivestä. Kehän sisäpuolen alue on tasainen ja kivetön. Keskellä on ollut laakamainen kivi, joka on kuitenkin siirretty muualle. Kivikehän pohjoisosan kivet ovat lähekkäin, etelässä taas pidempien välimatkojen päässä toisistaan.((Cleve 1943: 4; Kivikoski 1966: 89; Tallgren 1917: 127.)) 

===== Historia ja käyttö =====

Käräjäympyröiden määrittelyssä on vedottu Ruotsia koskeviin 1500-luvun läheisiin: Kivikehät (ruotsiksi domarering tai domaresäten) olisivat olleet oikeudenkäyntipaikkoja ja ympyrän kivet olisivat toimineet lautamiesten istuimina.((Kivikoski 1966: 90; Tallgren 1917: 131; Salmo 1952: 24–26.)) Mm. Olaus Magnus kuvaa 1555 ilmestyneessä teoksessaan ”Historia de gentibus septentrionalis”, että käräjäpaikoiksi valittiin metsien keskellä avoimia korkeita kohtia. Huurre((1970: 55)) on kuitenkin tuonut esille, että Olaus Magnus ei missään yhteydessä mainitse tuomarinympyröitä käräjäpaikkojen yhteydessä. 

Huurteen mukaan vaikuttaa siltä, että nimitys ”käräjänympyrä” tai ”tuomarinympyrä” ei Suomessa ole kansanomainen vaan tutkijoiden Ruotsin esikuvan mukaan tänne lanseerama. Esim. Eurassa ei näytä olevan Käräjämäen nimeä lukuun ottamatta mitään traditiota tai asiakirjatietoja siitä, että kiviä olisi käytetty oikeuden istuntoihin.((Huurre 1970: 54–55.)) Vuonna 1539 laadittuun Olaus Magnuksen Charta marina -karttaan merkityn viivoitettujen ympyröiden kehän on ajateltu tarkoittavan Euran käräjäkiviä. Karttaan liittyvien selitysten perustella tulkinta on kuitenkin osoittautunut vääräksi: merkinnät osoittavat paikkaa, josta löytyy rautamalmia ja hopeaa ((Huurre 1974: 55; Lehtosalo-Hilander 2000: 135–141.)) 

Euran Käräjämäen tuomarinympyrän sisäpuolelta on löytynyt kaksi noin vuoden 600 vaiheilta olevaa polttohautaa((Cleve 1943: 6)). Hautoja on löydetty myös Ruotsista tuomarinympyröiden sisäpuolelta sekä Saksasta vastavanlaisista kivikehistä. Onkin todennäköistä, että kivikehät on alkuaan tehty hautamonumenteiksi, ja mahdollinen käräjäpaikkana käyttö olisi sekundäärinen((Kivikoski 1966: 90)). Ei voida varmuudella päätellä, onko esim. Euran Käräjämäellä koskaan istuttu käräjiä, vaikka nimi siihen viittaakin((Huurre 1970: 54; Purhonen 2001: 65)).



===== Ajoitus =====

Euran Käräjämäen polttohautaukset ajoittavat Euran käräjäkivet merovingiajan alkupuolelle. Ruotsissa vanhimmat tuomarinympyröistä tutkitut haudat on ajoitettu pronssikauteen, mutta eniten niitä tunnetaan kansainvaellusajalta.((Wikipedia: Domarring (luettu 10.9.2014) )) 

===== Levintä =====

Suomessa on tietoja ja kansantaruja useista käräjäpaikoista ja tuomarinympyröistä – Euran ja Kokemäen lisäksi mm. Hattulan Tyrvännöstä, Lohjalta, Artjärveltä, Nastolasta ja Isostakyröstä((Tallgren 1917: 128)). Konkreettisia tuomarinympyröitä tunnetaan kutenkin vain kaksi; Eurasta ja Kokemäeltä. Kokemäen Käräjämäen ympyrä on hävitetty 1800–1900-lukujen vaihteessa ja koottu uudelleen vuonna 1917.((Cleve 1943: 10; Kivikoski 1966: 90.)) 

Suomen lisäksi käräjäympyröitä tunnetaan eteläisestä Ruotsista, etenkin Jönköpingin läänistä, Saksasta ja Puolasta alueelta, jossa Veiksel laskee Itämereen((Kivikoski 1966: 90; Wikipedia: Domarring (luettu 10.9.2014) )). 



===== Suojelustatus =====



===== Lähteet =====

**Cleve, Nils** 1943. Euran Käräjämäen tuomarinympyrä. //Turun kaupungin historiallinen museo vuosijulkaisu// VI–VII 1942–943: 3–15.
**Huurre, Matti** 1970. Euran ”käräjäympyrä”. //Suomen museo// 1970: 54–58.
**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset.// Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki
**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 2000. //Euran esihistoria kalastajista kauppanaisiin//. Vammala.
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.
**Purhonen, Paula** (toim.) 2001. //Maiseman muisti, valtakunnallisesti merkittävät kiinteät muinaisjäännökset//. Museovirasto.
**Salmo, Helmer** 1952. //Satakunnan historia// II. Rautakausi. Satakuntaliitto.
**Tallgren, A.M.** 1917. Tuomarinympyrät ja muinaiset käräjäpaikat. //Kotiseutu// N:o 12 1917: 127–131.


===== Muu kirjallisuus =====

Wikipedia: Domarring (luettu 10.9.2014).

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
