Käyttäjän työkalut
wiki:käräjäympyrä
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:käräjäympyrä [2017/05/05 11:17] Helena Ranta [Levintä] |
wiki:käräjäympyrä [2022/09/29 21:57] (nykyinen) Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| Käräjäympyröiden määrittelyssä on vedottu Ruotsia koskeviin 1500-luvun läheisiin: Kivikehät (ruotsiksi domarering tai domaresäten) olisivat olleet oikeudenkäyntipaikkoja ja ympyrän kivet olisivat toimineet lautamiesten istuimina.((Kivikoski 1966: 90; Tallgren 1917: 131; Salmo 1952: 24–26.)) Mm. Olaus Magnus kuvaa 1555 ilmestyneessä teoksessaan ”Historia de gentibus septentrionalis”, että käräjäpaikoiksi valittiin metsien keskellä avoimia korkeita kohtia. Huurre((1970: 55)) on kuitenkin tuonut esille, että Olaus Magnus ei missään yhteydessä mainitse tuomarinympyröitä käräjäpaikkojen yhteydessä. | Käräjäympyröiden määrittelyssä on vedottu Ruotsia koskeviin 1500-luvun läheisiin: Kivikehät (ruotsiksi domarering tai domaresäten) olisivat olleet oikeudenkäyntipaikkoja ja ympyrän kivet olisivat toimineet lautamiesten istuimina.((Kivikoski 1966: 90; Tallgren 1917: 131; Salmo 1952: 24–26.)) Mm. Olaus Magnus kuvaa 1555 ilmestyneessä teoksessaan ”Historia de gentibus septentrionalis”, että käräjäpaikoiksi valittiin metsien keskellä avoimia korkeita kohtia. Huurre((1970: 55)) on kuitenkin tuonut esille, että Olaus Magnus ei missään yhteydessä mainitse tuomarinympyröitä käräjäpaikkojen yhteydessä. | ||
| - | Vaikuttaa siltä, että nimitys ”käräjänympyrä” tai ”tuomarinympyrä” ei Suomessa ole kansanomainen vaan tutkijoiden Ruotsin esikuvan mukaan tänne lanseerama. Esim. Eurassa ei näytä olevan Käräjämäen nimeä lukuun ottamatta mitään traditiota tai asiakirjatietoja siitä, että kiviä olisi käytetty oikeuden istuntoihin.((Huurre 1970: 54–55.)) Vuonna 1539 laadittuun Olaus Magnuksen Charta marina -karttaan merkityn viivoitettujen ympyröiden kehän on ajateltu tarkoittavan Euran käräjäkiviä. Karttaan liittyvien selitysten perustella tulkinta on kuitenkin osoittautunut vääräksi: merkinnät osoittavat paikkaa, josta löytyy rautamalmia ja hopeaa ((Huurre 1974: 55; Lehtosalo-Hilander 2000: 135–141.)) | + | Vaikuttaa siltä, että nimitys ”käräjänympyrä” tai ”tuomarinympyrä” ei Suomessa ole kansanomainen vaan tutkijoiden Ruotsin esikuvan mukaan tänne lanseerama. Esim. Eurassa ei näytä olevan Käräjämäen nimeä lukuun ottamatta mitään traditiota tai asiakirjatietoja siitä, että kiviä olisi käytetty oikeuden istuntoihin.((Huurre 1970: 54–55.)) Vuonna 1539 laadittuun Olaus Magnuksen Charta marina -karttaan merkityn viivoitettujen ympyröiden kehän on ajateltu tarkoittavan Euran käräjäkiviä. Karttaan liittyvien selitysten perustella tulkinta on kuitenkin osoittautunut vääräksi: merkinnät osoittavat paikkaa, josta löytyy rautamalmia ja hopeaa((Huurre 1974: 55; Lehtosalo-Hilander 2000: 135–141.)). |
| Euran Käräjämäen tuomarinympyrän sisäpuolelta on löytynyt kaksi noin vuoden 600 vaiheilta olevaa polttohautaa((Cleve 1943: 6)). Hautoja on löydetty myös Ruotsista tuomarinympyröiden sisäpuolelta sekä Saksasta vastavanlaisista kivikehistä. Onkin todennäköistä, että kivikehät on alkuaan tehty hautamonumenteiksi, ja mahdollinen käräjäpaikkana käyttö olisi sekundäärinen((Kivikoski 1966: 90)). Ei voida varmuudella päätellä, onko esim. Euran Käräjämäellä koskaan istuttu käräjiä, vaikka nimi siihen viittaakin((Huurre 1970: 54; Purhonen 2001: 65)). | Euran Käräjämäen tuomarinympyrän sisäpuolelta on löytynyt kaksi noin vuoden 600 vaiheilta olevaa polttohautaa((Cleve 1943: 6)). Hautoja on löydetty myös Ruotsista tuomarinympyröiden sisäpuolelta sekä Saksasta vastavanlaisista kivikehistä. Onkin todennäköistä, että kivikehät on alkuaan tehty hautamonumenteiksi, ja mahdollinen käräjäpaikkana käyttö olisi sekundäärinen((Kivikoski 1966: 90)). Ei voida varmuudella päätellä, onko esim. Euran Käräjämäellä koskaan istuttu käräjiä, vaikka nimi siihen viittaakin((Huurre 1970: 54; Purhonen 2001: 65)). | ||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Euran Käräjämäen polttohautaukset ajoittavat Euran käräjäkivet merovingiajan alkupuolelle. Ruotsissa vanhimmat tuomarinympyröistä tutkitut haudat on ajoitettu pronssikauteen, mutta eniten niitä tunnetaan kansainvaellusajalta.((Wikipedia: Domarring (luettu 10.9.2014) )) | + | Euran Käräjämäen polttohautaukset ajoittavat Euran käräjäkivet merovingiajan alkupuolelle. Ruotsissa vanhimmat tuomarinympyröistä tutkitut haudat on ajoitettu pronssikauteen, mutta eniten niitä tunnetaan kansainvaellusajalta. |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Käräjäpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne tulkitaan tarinapaikaksi, jos kohteeseen liittyy vahvaa verifioitavissa olevaa perimätietoa. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 112. | + | Käräjäpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne tulkitaan tarinapaikaksi, jos kohteeseen liittyy vahvaa todennettavissa olevaa perimätietoa. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 112. |
wiki/käräjäympyrä.1493972256.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/05 11:17 / Helena Ranta