Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kaivos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:kaivos [2018/06/07 13:52]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
wiki:kaivos [2022/09/29 21:55]
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Malmi- ja mineraaliraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:​kaivoshttp://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​kaivos.))+paikkajosta louhitaan malmia tai mineraalia
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. ​ Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. ​
Rivi 14: Rivi 14:
 Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita. Myös vesipumppuja käytettiin,​ sillä kaivoskuopat täyttyivät helposti vedellä. Näistä laitteista saattaa olla muistoina kallioihin kiinnitettyjä rautoja yms.  Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita. Myös vesipumppuja käytettiin,​ sillä kaivoskuopat täyttyivät helposti vedellä. Näistä laitteista saattaa olla muistoina kallioihin kiinnitettyjä rautoja yms. 
  
-Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä,​ ja niiden läheisyydessä voi olla louhinnasta syntyneitä sivukivikasoja. Maanalaiset kuilut voivat olla mittavia. Geologisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista malmikaivoksista((esim. http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.))+Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä,​ ja niiden läheisyydessä voi olla louhinnasta syntyneitä sivukivikasoja. Maanalaiset kuilut voivat olla mittavia. Geologisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista malmikaivoksista((esim. http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.)).
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 40: Rivi 40:
 **Kultakaivos** **Kultakaivos**
  
-Suomessa ei ole varsinaisia historiallisia kultakaivoksia. Lapista löytyi sen sijaan soran joukosta kultahippuja 1800-luvun puolivälissä. Kultaa alettiin varsinaisesti huuhtoa vuonna 1869 Ivalojokivarressa,​ [[wiki:​kullanhuuhdontapaikka|ks. kullanhuuhdontapaikka]]. Tätä seurasi ensimmäinen kultaryntäys Ivalojoelle vuosina 1870 ja 1871. Lemmenjoelle kullanetsintä laajeni todenteolla aivan 1900-luvun alussa. Lapin kullanhuuhdonta ei varsinaisesti ole teollisuutta eikä se ole synnyttänyt teollisuutta. Sen sijaan 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Lapin kallioperästä on löytynyt siinä määrin kultaa, että malmin louhinta ja jalostus on voitu aloittaa. ​+Suomessa ei ole varsinaisia historiallisia kultakaivoksia. Lapista löytyi sen sijaan soran joukosta kultahippuja 1800-luvun puolivälissä. Kultaa alettiin varsinaisesti huuhtoa vuonna 1869 Ivalojokivarressa, ​ks. [[wiki:​kullanhuuhdontapaikka|kullanhuuhdontapaikka]]. Tätä seurasi ensimmäinen kultaryntäys Ivalojoelle vuosina 1870 ja 1871. Lemmenjoelle kullanetsintä laajeni todenteolla aivan 1900-luvun alussa. Lapin kullanhuuhdonta ei varsinaisesti ole teollisuutta eikä se ole synnyttänyt teollisuutta. Sen sijaan 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Lapin kallioperästä on löytynyt siinä määrin kultaa, että malmin louhinta ja jalostus on voitu aloittaa. ​
  
 Muualla Suomessa kultaa on saatu pieniä määriä lähinnä muun metallintuotannon ohessa. Poikkeuksena on Viljakkalan Haverin kaivos. Se oli alkujaan rautakaivos,​ jota oltiin jo malmin köyhyyden vuoksi hylkäämässä,​ kun sen huomattiin sisältävän kultaa. Viljakkalassa louhittiin kultaa 1940-luvulta vuoteen 1960. Kaivoslaitteiden ja asuntojen ohella Haverissa on mm. kultaharkkopaja. Muualla Suomessa kultaa on saatu pieniä määriä lähinnä muun metallintuotannon ohessa. Poikkeuksena on Viljakkalan Haverin kaivos. Se oli alkujaan rautakaivos,​ jota oltiin jo malmin köyhyyden vuoksi hylkäämässä,​ kun sen huomattiin sisältävän kultaa. Viljakkalassa louhittiin kultaa 1940-luvulta vuoteen 1960. Kaivoslaitteiden ja asuntojen ohella Haverissa on mm. kultaharkkopaja.
Rivi 51: Rivi 51:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Vanhimpien ​(1500–1700-lukujenkaivosten painopiste on etelässä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Myöhemmimmin kaivoksia on avattu ympäri Suomea. ​  +Vanhimpien ​eli 1500–1700-lukujen kaivosten painopiste on etelässä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Myöhemmimmin kaivoksia on avattu ympäri Suomea. ​  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60. +Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45.
 **Kuisma, Markku** 1985. //​Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi:​ Outokumpu 1910–1985//​. Outokumpu, Helsinki. **Kuisma, Markku** 1985. //​Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi:​ Outokumpu 1910–1985//​. Outokumpu, Helsinki.
 +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Poutanen, Pekka** 1996. //​Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu. **Poutanen, Pekka** 1996. //​Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu.
 **Puustinen,​ Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001,​ historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus,​ arkistoraportti,​ M 10.1/​2003/​3,​ http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm. **Puustinen,​ Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001,​ historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus,​ arkistoraportti,​ M 10.1/​2003/​3,​ http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.
wiki/kaivos.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/29 21:55 / Helena Ranta