Käyttäjän työkalut
wiki:kaivos
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Viimeisin revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:kaivos [2018/11/20 16:07] Helena Ranta [Levintä] |
wiki:kaivos [2022/09/29 21:55] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{:wiki:kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?450|}} | {{:wiki:kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?450|}} | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Malmi- ja mineraaliraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:kaivos, http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:kaivos.)) | + | paikka, josta louhitaan malmia tai mineraalia |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. | Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita. Myös vesipumppuja käytettiin, sillä kaivoskuopat täyttyivät helposti vedellä. Näistä laitteista saattaa olla muistoina kallioihin kiinnitettyjä rautoja yms. | Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita. Myös vesipumppuja käytettiin, sillä kaivoskuopat täyttyivät helposti vedellä. Näistä laitteista saattaa olla muistoina kallioihin kiinnitettyjä rautoja yms. | ||
| - | Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä, ja niiden läheisyydessä voi olla louhinnasta syntyneitä sivukivikasoja. Maanalaiset kuilut voivat olla mittavia. Geologisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista malmikaivoksista((esim. http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/index.htm.)) | + | Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä, ja niiden läheisyydessä voi olla louhinnasta syntyneitä sivukivikasoja. Maanalaiset kuilut voivat olla mittavia. Geologisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista malmikaivoksista((esim. http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/index.htm.)). |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 54: | Rivi 54: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 60. | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. | **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. | ||
| **Kuisma, Markku** 1985. //Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi: Outokumpu 1910–1985//. Outokumpu, Helsinki. | **Kuisma, Markku** 1985. //Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi: Outokumpu 1910–1985//. Outokumpu, Helsinki. | ||
| + | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | ||
| **Poutanen, Pekka** 1996. //Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu. | **Poutanen, Pekka** 1996. //Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu. | ||
| **Puustinen, Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.1/2003/3, http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/index.htm. | **Puustinen, Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.1/2003/3, http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/index.htm. | ||
wiki/kaivos.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/29 21:55 / Helena Ranta