Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kaivos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kaivos [2017/01/11 10:47]
Helena Ranta [Levintä]
wiki:kaivos [2022/09/29 21:55] (nykyinen)
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kaivoskuilu_suuaukko_hokka.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Malmi- ja mineraaliraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia:​kaivoshttp://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​kaivos.))+paikkajosta louhitaan malmia tai mineraalia
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. ​ Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. ​
  
-Malmia etsittiin luontaisista kalliopaljastumista. Louhiminen tapahtui polttamalla kallion päällä roviota ja kaatamalla kylmää vettä kuumalle kalliolle, jolloin kivi halkeili. Tämän jälkeen louhintaa jatkettiin lekalla ja meisselillä. Dynamiitti tuli käyttöön 1860-luvulla. ​+Malmia etsittiin luontaisista kalliopaljastumista. Louhiminen tapahtui polttamalla kallion päällä roviota ja kaatamalla kylmää vettä kuumalle kalliolle, jolloin kivi halkeili. Tämän jälkeen louhintaa jatkettiin lekalla ja meisselillä. Ruudin avulla kalliota alettiin räjäyttää vähitellen 1700-luvulla. Dynamiitti tuli käyttöön 1860-luvulla. ​
  
-Ennen vuotta 1820 toiminnassa oli vuosittain korkeintaan kymmenen kaivosta. Malmikaivosten ​lukumäärässä oli selvä kasvu vuosina 1830–1870,​ jolloin huippuvuosina toimi noin 30 kaivosta. Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita.+Ennen vuotta 1820 toiminnassa oli vuosittain korkeintaan kymmenen kaivosta. Malmikaivosten ​lukumäärä kasvoi ​vuosina 1830–1870,​ jolloin huippuvuosina toimi noin 30 kaivosta. ​
  
-Myös vesipumppuja käytettiin,​ sillä kaivoskuopat täyttyivät helposti vedellä. Näistä laitteista saattaa olla muistoina kallioihin kiinnitettyjä rautoja yms. +Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita. ​Myös vesipumppuja käytettiin,​ sillä kaivoskuopat täyttyivät helposti vedellä. Näistä laitteista saattaa olla muistoina kallioihin kiinnitettyjä rautoja yms. 
  
-Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä,​ ja niiden läheisyydessä voi olla louhinnasta syntyneitä sivukivikasoja. Maanalaiset kuilut voivat olla mittavia. Geologisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista malmikaivoksista ((esim. http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.))+Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä,​ ja niiden läheisyydessä voi olla louhinnasta syntyneitä sivukivikasoja. Maanalaiset kuilut voivat olla mittavia. Geologisen tutkimuskeskuksen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista malmikaivoksista((esim. http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.)).
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 36: Rivi 36:
 {{:​wiki:​kaivoskuilu_hokka2.jpg?​200 |}}Kupariesiintymiä on Suomessa etsitty jo 1500- ja 1600-luvuilla,​ mutta vasta Kiskon Orijärveltä vuonna 1757 löytynyt malmio osoittautui sellaiseksi,​ että sitä kannatti alkaa louhia. Orijärven kuparimalmia jalostettiin aluksi kokeiluluontoisesti. Varsinainen tuotanto alkoi Kärkelään vuonna 1766 rakennetun kuparisulaton myötä. Vuonna 1778 rakennettiin raakakuparin puhdistusta varten kasarruslaitos Antskogiin. Tätä ennen raakakupari oli viety jatkojalostusta varten Ruotsiin. Jatkojalostusta varten rakennettiin kuparihytti ensin Koskelle (v. 1798) ja sitten myös Fiskarsiin (v. 1802). Kuparin louhinta Orijärvellä jatkui vuoteen 1870 ja se käynnistettiin uudelleen vuosiksi 1929–1955.((Poutanen 1996.)) {{:​wiki:​kaivoskuilu_hokka2.jpg?​200 |}}Kupariesiintymiä on Suomessa etsitty jo 1500- ja 1600-luvuilla,​ mutta vasta Kiskon Orijärveltä vuonna 1757 löytynyt malmio osoittautui sellaiseksi,​ että sitä kannatti alkaa louhia. Orijärven kuparimalmia jalostettiin aluksi kokeiluluontoisesti. Varsinainen tuotanto alkoi Kärkelään vuonna 1766 rakennetun kuparisulaton myötä. Vuonna 1778 rakennettiin raakakuparin puhdistusta varten kasarruslaitos Antskogiin. Tätä ennen raakakupari oli viety jatkojalostusta varten Ruotsiin. Jatkojalostusta varten rakennettiin kuparihytti ensin Koskelle (v. 1798) ja sitten myös Fiskarsiin (v. 1802). Kuparin louhinta Orijärvellä jatkui vuoteen 1870 ja se käynnistettiin uudelleen vuosiksi 1929–1955.((Poutanen 1996.))
  
-Suomen merkittävin ja koko Euroopan huomattavimpiin kupariesiintymiin kuuluva Outokummun kaivos avattiin vuonna 1910. Outokummun pääesiintymän ympärille on vuosikymmeninen kuluessa avattu useita kaivoksia (mm. Keretti, Vuonos). Louhinta Outokummussa päättyi vuonna 1989, mutta on mahdollista,​ että kaivoksia avataan uudelleen. Suomesta on 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa löytynyt myös muita, pienempiä kupariesiintymiä,​ joita on menestyksellä louhittu. Modernien kuparikaivosten yhteyteen on rakennettu rikastamot (mm. Outokumpu, Nivala, Orijärvi), joista useimmat on kaivostoiminnan päätyttyä suljettu. ​+Suomen merkittävin ja koko Euroopan huomattavimpiin kupariesiintymiin kuuluva Outokummun kaivos avattiin vuonna 1910. Outokummun pääesiintymän ympärille on vuosikymmeninen kuluessa avattu useita kaivoksia (mm. Keretti, Vuonos). Louhinta Outokummussa päättyi vuonna 1989, mutta on mahdollista,​ että kaivoksia avataan uudelleen. Suomesta on 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa löytynyt myös muita, pienempiä kupariesiintymiä,​ joita on menestyksellä louhittu. Modernien kuparikaivosten yhteyteen on rakennettu rikastamot (mm. Outokumpu, Nivala, Orijärvi), joista useimmat on kaivostoiminnan päätyttyä suljettu.((Kuisma 1985.))
  
 **Kultakaivos** **Kultakaivos**
  
-Suomessa ei ole varsinaisia historiallisia kultakaivoksia. Lapista löytyi sen sijaan soran joukosta kultahippuja 1800-luvun puolivälissä. Kultaa alettiin varsinaisesti huuhtoa vuonna 1869 Ivalojokivarressa,​ [[wiki:​kullanhuuhdontapaikka|ks. kullanhuuhdontapaikka]]. Tätä seurasi ensimmäinen kultaryntäys Ivalojoelle vuosina 1870 ja 1871. Lemmenjoelle kullanetsintä laajeni todenteolla aivan 1900-luvun alussa. Lapin kullanhuuhdonta ei varsinaisesti ole teollisuutta eikä se ole synnyttänyt teollisuutta. Sen sijaan 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Lapin kallioperästä on löytynyt siinä määrin kultaa, että malmin louhinta ja jalostus on voitu aloittaa. ​+Suomessa ei ole varsinaisia historiallisia kultakaivoksia. Lapista löytyi sen sijaan soran joukosta kultahippuja 1800-luvun puolivälissä. Kultaa alettiin varsinaisesti huuhtoa vuonna 1869 Ivalojokivarressa, ​ks. [[wiki:​kullanhuuhdontapaikka|kullanhuuhdontapaikka]]. Tätä seurasi ensimmäinen kultaryntäys Ivalojoelle vuosina 1870 ja 1871. Lemmenjoelle kullanetsintä laajeni todenteolla aivan 1900-luvun alussa. Lapin kullanhuuhdonta ei varsinaisesti ole teollisuutta eikä se ole synnyttänyt teollisuutta. Sen sijaan 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Lapin kallioperästä on löytynyt siinä määrin kultaa, että malmin louhinta ja jalostus on voitu aloittaa. ​
  
 Muualla Suomessa kultaa on saatu pieniä määriä lähinnä muun metallintuotannon ohessa. Poikkeuksena on Viljakkalan Haverin kaivos. Se oli alkujaan rautakaivos,​ jota oltiin jo malmin köyhyyden vuoksi hylkäämässä,​ kun sen huomattiin sisältävän kultaa. Viljakkalassa louhittiin kultaa 1940-luvulta vuoteen 1960. Kaivoslaitteiden ja asuntojen ohella Haverissa on mm. kultaharkkopaja. Muualla Suomessa kultaa on saatu pieniä määriä lähinnä muun metallintuotannon ohessa. Poikkeuksena on Viljakkalan Haverin kaivos. Se oli alkujaan rautakaivos,​ jota oltiin jo malmin köyhyyden vuoksi hylkäämässä,​ kun sen huomattiin sisältävän kultaa. Viljakkalassa louhittiin kultaa 1940-luvulta vuoteen 1960. Kaivoslaitteiden ja asuntojen ohella Haverissa on mm. kultaharkkopaja.
Rivi 51: Rivi 51:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Vanhimpien ​(1500–1700-lukujenkaivosten painopiste on etelässä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Myöhemmimmin kaivoksia on avattu ympäri Suomea. ​  +Vanhimpien ​eli 1500–1700-lukujen kaivosten painopiste on etelässä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Myöhemmimmin kaivoksia on avattu ympäri Suomea. ​  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset ​-julkaisu]]. +Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Haggrén & al** 2009.+**Haggrén, Georg Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. 
 +**Kuisma, Markku** 1985. //​Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi:​ Outokumpu 1910–1985//​. Outokumpu, Helsinki. 
 +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Poutanen, Pekka** 1996. //​Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu. **Poutanen, Pekka** 1996. //​Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla - Orijärven kaivos 1757//. Outokumpu.
 **Puustinen,​ Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001,​ historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus,​ arkistoraportti,​ M 10.1/​2003/​3,​ http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm. **Puustinen,​ Kauko** 2003. //Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto vuosina 1530–2001,​ historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa//. Geologian tutkimuskeskus,​ arkistoraportti,​ M 10.1/​2003/​3,​ http://​www.gtk.fi/​aineistot/​kaivosteollisuus/​index.htm.
-**Saltikoff,​ B.Laitakari, IKinnunen, K.A. & Oivanen, P.** 1994. //Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset//​. Geologian tutkimuskeskus,​ opas 35. Espoo.+**Saltikoff,​ B. Laitakari, I. & Kinnunen, K.A. & Oivanen, P.** 1994. //Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset//​. Geologian tutkimuskeskus,​ opas 35. Espoo. 
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
- +**Ahvenainen,​ Jorma & Pihkala, Erkki & Rasila, Viljo** (toim.) 1982. Teollistuva Suomi. //Suomen taloushistoria //2. Helsinki. ​ 
-**Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I-II. Jernbruken. Helsingfors.+**Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. III. Jernbruken. Helsingfors.
 **Hultin, Tekla** 1897. //​Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana//. Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja XXVI. Helsinki ​ **Hultin, Tekla** 1897. //​Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana//. Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja XXVI. Helsinki ​
-**Härö, Erkki** 1998–2005. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in finland//. http://​docplayer.fi/​3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html ​+**Härö, Erkki** 1998–2005. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. http://​docplayer.fi/​3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html ​ 
 +**Jutikkala,​ Eino & Kaukiainen, Yrjö & Aström, Sven-Erik** (toim.) 1980. Agraarinen Suomi. //Suomen taloushistoria //1. Helsinki. ​
 **Karikoski,​ V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A. ** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. **Karikoski,​ V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A. ** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki.
 **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa. **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa.
-**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//​. I–III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:​1–3. ​SHS. Forssa. +**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//​. I–III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:​1–3. ​Suomen Historiallinen Seura. Forssa. 
-//**Suomen taloushistoria**// 12 Tammi. Helsinki 1980, 1982.+**Perttola, Wesa & Knuutinen, Tarja** 2009. Arkeologin näkökulma vanhoihin kaivoksiin: esimerkkeinä Vantaan Bölen ja Sillbölen kaivokset. ​//Geologi 61// 2009: 117128.
 **Svedlin, Th.** 1936. //Dalsbruks järnverk och brukspatroner 1686–1936//​. Helsingfors. **Svedlin, Th.** 1936. //Dalsbruks järnverk och brukspatroner 1686–1936//​. Helsingfors.
 **Vilkuna, Kustaa H. J.** 1994. //​Valtakunnan eduksi, isänmaan kunniaksi ja ruukinpatruunalle hyödyksi. Suomen rautateollisuus suurvalta-ajalla.//​ Historiallisia tutkimuksia 188. Tampere ​ **Vilkuna, Kustaa H. J.** 1994. //​Valtakunnan eduksi, isänmaan kunniaksi ja ruukinpatruunalle hyödyksi. Suomen rautateollisuus suurvalta-ajalla.//​ Historiallisia tutkimuksia 188. Tampere ​
wiki/kaivos.1484124424.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/01/11 10:47 / Helena Ranta