Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:kalastuspaikka [2017/04/12 10:26]
Helena Ranta [Kuvaus]
+++ wiki:kalastuspaikka [2017/05/04 20:20]
Helena Ranta
@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 {{:wiki:dsc06152.jpg?300 |}}Kalastuskaria voitiin käyttää menestyksellisesti vain, jos veneet voitiin saada suojaan aallokolta. Se mahdollisti veneiden säilyttämisen ja helpotti lastaamista ja purkamista. Kalastuskareilla on säilynyt vaihtelevasti jäännöksiä rantavyöhykkeen rakentamisesta tai muokkaamisesta. Louhikkoisilla rannoilla kiviä ja lohkareita kasattiin rantaa vastaan kohtisuoriksi valleiksi, joiden väliin jäi tasaista maanpintaa. Veneet vedettiin maihin vallien väliin suojaan aallokolta. Vallien pituus on noin 6,5–22 metriä. Leveys on tyypillisesti 1,2–1,8 metriä, toisinaan leveämpi aina 2,8 metriin asti. Paikoin rantakallioon on porattu rautatappeja veneen kiinnittämistä varten. Rantautumispaikat paikat ovat luonteenomaisia kalastuspaikoille, mutta kyläsaarten kotisatamissakin oli rantautumispaikkoja. Ne voivat myös liittyä kyläkappeliin, kuten esimerkiksi Korppoon (Paraisten) Björkössä.
-Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt kalastukseen liittyviä [[wiki:kalastusrakenne|puisia rakenteita]], jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja, mertoja, kala-aitoja, patoja, ruuhia, kalapatsaita).
+Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt [[wiki:kalastusrakenne|kalastukseen liittyviä puisia rakenteita]], jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja, mertoja, kala-aitoja, patoja, ruuhia, kalapatsaita).
 ===== Historia ja käyttö =====
-Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella, Vantaanjoella ja Kymijoella. Piispa Hemmingin tiedetään rakennuttaneen vuonna 1347 Kokemäenjokeen kalastuslaitteen. ((Ks. esim. Salminen 2013: 490–496.)) Lohenkalastukseen liittyviä kruunun kalastuspaikkoja kiinteine pyydyksineen ja rakenteineen ei toistaiseksi ole tutkittu arkeologisina kohteina.
+Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella, Vantaanjoella ja Kymijoella. Piispa Hemmingin tiedetään rakennuttaneen vuonna 1347 Kokemäenjokeen kalastuslaitteen.((Ks. esim. Salminen 2013: 490–496.)) Lohenkalastukseen liittyviä kruunun kalastuspaikkoja kiinteine pyydyksineen ja rakenteineen ei toistaiseksi ole tutkittu arkeologisina kohteina.
 Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, jonka mukaan silakankalastajilla oli kalatupia Tyltyn saarella Porin edustalla. Petrus Magnus Gyllenius kertoo päiväkirjassaan 16.8.1651 nähneensä Korppoon Utön saarella kivijalkoja, jotka hänestä olivat ”muinaisten” kalatupien jäännöksiä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut