Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalastuspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kalastuspaikka [2017/03/13 16:00]
Helena Ranta
wiki:kalastuspaikka [2022/09/29 21:54] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 3: Rivi 3:
 {{:​wiki:​40.jpg?​450 |}} {{:​wiki:​40.jpg?​450 |}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Paikka, useimmiten saari, jota käytetään sesonkimaisessa rannikkokalastuksessa asumiseen, varastoimiseen,​ varusteiden ja saaliiden käsittelyyn ​ja kalastusyhteisön yhteisten asioiden hoitamiseen+Paikka, useimmiten saari, jota käytetään sesonkimaisessa rannikkokalastuksessa asumiseen, varastoimiseen,​ varusteiden ja saaliiden käsittelyyn ​sekä kalastusyhteisön yhteisten asioiden hoitamiseen
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Kalastuspaikat ovat usein muinaisjäännöskokonaisuuksia,​ joihin sisältyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviä jäännöksiä. Monen jäännöksen kokonaisuudet liitetään yleensä pitkäaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastusyhteisöihin. Toisaalta saarella voi olla vain yksi ainoa jäännös. Tyypillisiä kalastuspaikkojen jäännöksiä ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten [[wiki:​tomtning|tomtningit]] ja kalatuvan perustukset [[wiki:​tulisija|tulisijoineen]] (esim. kiviuunit tai avoimet tulisijat). [[wiki:​kaivo|Kaivot]] ja kalliossa olevat puhdistetut vesialtaat liittyvät vesihuoltoon. Saaliin käsittelystä ja säilytyksestä kertovat verkonkuivatuspaikat ​ja jääkellarien jäännökset ja [[wiki:​rakkakuoppa|rakkakuopat]]. Muita kalastuspaikkoihin liittyviä kohteita ovat mm. [[wiki:​merimerkki|merimerkit]],​ [[wiki:​jatulintarha|jatulintarhat]],​ [[wiki:​kivikompassi|kivikompassit],​ [[wiki:​kalliohakkaus|kalliohakkaukset]] ja aurinkokellot. Maastosta voi havaita myös erilaisia terasseja, kivikasoja sekä kalastukseen ja asumiseen liittyviä esineitä. Rantavyöhykkeellä saattaa olla veneen ​jäännöksiä.+Kalastuspaikat ovat usein muinaisjäännöskokonaisuuksia,​ joihin sisältyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviä jäännöksiä. Monen jäännöksen kokonaisuudet liitetään yleensä pitkäaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastusyhteisöihin. Tyypillisiä kalastuspaikkojen jäännöksiä ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten [[wiki:​tomtning|tomtningit]] ja kalatuvan perustukset [[wiki:​tulisija|tulisijoineen]] (esim. kiviuunit tai avoimet tulisijat). [[wiki:​kaivo|Kaivot]] ja kalliossa olevat puhdistetut vesialtaat liittyvät vesihuoltoon. Saaliin käsittelystä ja säilytyksestä kertovat verkonkuivatuspaikatjääkellarien jäännökset ja [[wiki:​rakkakuoppa|rakkakuopat]]. Muita kalastuspaikkoihin liittyviä kohteita ovat mm. [[wiki:​merimerkki|merimerkit]],​ [[wiki:​jatulintarha|jatulintarhat]],​ [[wiki:​kivikompassi|kivikompassit]], [[wiki:​kalliohakkaus|kalliohakkaukset]] ja aurinkokellot. Maastosta voi havaita myös erilaisia terasseja, kivikasoja sekä kalastukseen ja asumiseen liittyviä esineitä. Rantavyöhykkeellä saattaa olla veneiden ja rantautumispaikkojen (myös nimitys veneenvetopaikka) ​jäännöksiä.
  
-Kalastuspaikkojen rakenteissa ja niiden esiintymistiheydessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi lasmarkin eli suolaushuoneen jäännöksiä on vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla,​ jossa ne liittyvät alueen lohenkalastukseen. Verkkoja taas kuivattiin Turunmaan ja Selkämeren saarten silokallioilla siten, että havakset levitettiin lohkarerivien ja lautojen varaan löyhästi vaakasuoraan lepäämäänMerenkurkun moreenisaarilla voitiin kaivaa maahan kivikasoin tuetut paalut, joiden varaan havakset ripustettiin pystyasentoon. Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jäi riviin järjestettyjä lohkareita tai kivikekoja, moreenialueilla kivikasoja. ​+Kalastuspaikkojen rakenteissa ja niiden esiintymistiheydessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi lasmarkin eli suolaushuoneen jäännöksiä on vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla,​ jossa ne liittyvät alueen lohenkalastukseen. Verkkoja taas kuivattiin Turunmaan ja Selkämeren saarten silokallioilla siten, että havakset levitettiin lohkarerivien ja lautojen varaan löyhästi vaakasuoraan lepäämäänMerenkurkun moreenisaarilla voitiin kaivaa maahan kivikasoin tuetut paalut, joiden varaan havakset ripustettiin pystyasentoon. Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jäi riviin järjestettyjä lohkareita tai kivikekoja, moreenialueilla kivikasoja. ​
  
-{{:​wiki:​dsc06152.jpg?​direct&300 |}}Kalastuspaikkoihin liittyvissä rantautumispaikoissa maa ja meri kohtasivat ihmisen tekemissä rakenteissa((Ilves 2012)). ​Kalastuskaria voitiin käyttää menestyksellisesti vain, jos veneet voitiin saada suojaan aallokolta. Kalastuskareilla on säilynyt vaihtelevasti jäännöksiä rantavyöhykkeen rakentamisesta tai muokkaamisesta ​lastaamisen ja purkamisen helpottamiseksi ja veneiden säilyttämiseksi. Louhikkoisilla rannoilla kiviä ja lohkareita kasattiin rantaa vastaan kohtisuoriksi valleiksi, joiden väliin jäi tasaista maanpintaa. Veneet vedettiin maihin vallien väliin suojaan aallokolta. Vallien pituus on noin 6,5–22 metriä. Leveys on tyypillisesti 1,2–1,8 metriä, toisinaan leveämpi aina 2,8 metriin asti. Paikoin rantakallioon on porattu rautatappeja veneen kiinnittämistä varten. ​Veneenvetopaikat ​ovat luonteenomaisia kalastuspaikoille,​ mutta kyläsaarten kotisatamissakin oli veneenvetopaikkoja. Ne voivat myös liittyä kyläkappeliin,​ kuten esimerkiksi Korppoon (Paraisten) Björkössä. ​+{{:​wiki:​dsc06152.jpg?​300 |}}Kalastuskaria voitiin käyttää menestyksellisesti vain, jos veneet voitiin saada suojaan aallokolta. Se mahdollisti veneiden säilyttämisen ja helpotti lastaamista ja purkamista. Kalastuskareilla on säilynyt vaihtelevasti jäännöksiä rantavyöhykkeen rakentamisesta tai muokkaamisesta. Louhikkoisilla rannoilla kiviä ja lohkareita kasattiin rantaa vastaan kohtisuoriksi valleiksi, joiden väliin jäi tasaista maanpintaa. Veneet vedettiin maihin vallien väliin suojaan aallokolta. Vallien pituus on noin 6,5–22 metriä. Leveys on tyypillisesti 1,2–1,8 metriä, toisinaan leveämpi aina 2,8 metriin asti. Paikoin rantakallioon on porattu rautatappeja veneen kiinnittämistä varten. ​Rantautumispaikat ​ovat luonteenomaisia kalastuspaikoille,​ mutta kyläsaarten kotisatamissakin oli rantautumispaikkoja. Ne voivat myös liittyä kyläkappeliin,​ kuten esimerkiksi Korppoon (Paraisten) Björkössä. ​
  
-Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt kalastukseen liittyviä puisia rakenteita, jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja,​ mertoja, kala-aitoja,​ patoja, ruuhia, kalapatsaita). ​+Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt ​[[wiki:​kalastusrakenne|kalastukseen liittyviä puisia rakenteita]], jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja,​ mertoja, kala-aitoja,​ patoja, ruuhia, kalapatsaita). ​
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella,​ Vantaanjoella ja Kymijoella. Piispa Hemmingin tiedetään rakennuttaneen vuonna 1347 Kokemäenjokeen kalastuslaitteen. ((Ks. esim. Salminen 2013: 490–496.)) Lohenkalastukseen liittyviä kruunun kalastuspaikkoja kiinteine pyydyksineen ja rakenteineen ei toistaiseksi ole tutkittu arkeologisina kohteina.+Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella,​ Vantaanjoella ja Kymijoella. Piispa Hemmingin tiedetään rakennuttaneen vuonna 1347 Kokemäenjokeen kalastuslaitteen.((Ks. esim. Salminen 2013: 490–496.)) Lohenkalastukseen liittyviä kruunun kalastuspaikkoja kiinteine pyydyksineen ja rakenteineen ei toistaiseksi ole tutkittu arkeologisina kohteina.
  
 Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta,​ jonka mukaan silakankalastajilla oli kalatupia Tyltyn saarella Porin edustalla. Petrus Magnus Gyllenius kertoo päiväkirjassaan 16.8.1651 nähneensä Korppoon Utön saarella kivijalkoja,​ jotka hänestä olivat ”muinaisten” kalatupien jäännöksiä. ​ Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta,​ jonka mukaan silakankalastajilla oli kalatupia Tyltyn saarella Porin edustalla. Petrus Magnus Gyllenius kertoo päiväkirjassaan 16.8.1651 nähneensä Korppoon Utön saarella kivijalkoja,​ jotka hänestä olivat ”muinaisten” kalatupien jäännöksiä. ​
Rivi 28: Rivi 28:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Rannansiirtymisen perusteella ​veneenvetopaikkojen ​käyttöajat jakautuvat 1300-luvulta 1800-luvulle ja ajoitukset koskevat joiltakin osin kalastuspaikkoja. ​+Rannansiirtymisen perusteella ​rantautumispaikkojen ​käyttöajat jakautuvat 1300-luvulta 1800-luvulle ja ajoitukset koskevat joiltakin osin kalastuspaikkoja. ​
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja välisaariston selkävesien tuntumassa itäiseltä Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Perämeren saarille. ​ Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja välisaariston selkävesien tuntumassa itäiseltä Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Perämeren saarille. ​
  
-Lohenkalastustusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla,​ Satakunnassa ​ja Uudellamaalla.+Lohenkalastustusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla,​ SatakunnassaUudellamaalla ​ja Kymenlaaksossa.
  
  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].+Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kalastuspaikkojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 43.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Gustavsson,​ Kenneth** 1994. Franciskanerklostret på Kökar – nytt ljus över medeltiden i Skärgårdshavet. //Historisk Tidskrift för Finland// 79(3): 494–518. ​ **Gustavsson,​ Kenneth** 1994. Franciskanerklostret på Kökar – nytt ljus över medeltiden i Skärgårdshavet. //Historisk Tidskrift för Finland// 79(3): 494–518. ​
-**Ilves, Kristin** 2012. //Seaward landward. Investigations on the archaeological source value of the landing site category in the Baltic Sea region//. Aun 44. Uppsala. +**Salminen, Tapio** 2013. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika//​. Vantaan kaupunki. Keuruu. ​
-**Salminen, Tapio** 2013. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika//. Julk. Vantaan kaupunki. Keuruu. ​+
 **Tuomi-Nikula,​ Outi** 1982. //​Keskipohjalaisen kalastajan vuosi: Keski-Pohjanmaan suomenkielisen rannikon ammattimaisen kalastuksen ja hylkeenpyynnin muuttuminen 1800- ja 1900-luvulla.//​ Kansatieteellinen arkisto 32. Helsinki. **Tuomi-Nikula,​ Outi** 1982. //​Keskipohjalaisen kalastajan vuosi: Keski-Pohjanmaan suomenkielisen rannikon ammattimaisen kalastuksen ja hylkeenpyynnin muuttuminen 1800- ja 1900-luvulla.//​ Kansatieteellinen arkisto 32. Helsinki.
-**Tuovinen, Tapani** 2001. //​Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi//​ 1994-1997. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa. +**Tuovinen, Tapani** 2001. //​Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi//​ 19941997. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa. 
-**Tuovinen, Tapani** 2011. The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 – a zone of interaction. //Iskos// 19: 10-60.+**Tuovinen, Tapani** 2011. The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 – a zone of interaction. //Iskos// 19: 1060.
 **Vainio, Juhani** 1983. Selkämeren ulkoluodoilla tavattavien kivirivien yhteys kalastukseen ja kalamajakulttuurin vaiheisiin.//​ Terra// 95(2): 89–108. **Vainio, Juhani** 1983. Selkämeren ulkoluodoilla tavattavien kivirivien yhteys kalastukseen ja kalamajakulttuurin vaiheisiin.//​ Terra// 95(2): 89–108.
-**Vilkuna, Kustaa** 1956. Kallan kalastajayhdyskunta. //​Suur-Kalajoen historia// ​1477–542. Kokkola. +**Vilkuna, Kustaa** 1956. Kallan kalastajayhdyskunta. ​Julkaisussa ​//​Suur-Kalajoen historia//: ​1477–542. Kokkola.
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 +**Ilves, Kristin** 2012. //Seaward landward. Investigations on the archaeological source value of the landing site category in the Baltic Sea region//. Aun 44. Uppsala.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
  
wiki/kalastuspaikka.1489413642.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/13 16:00 / Helena Ranta