Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalastuspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kalastuspaikka [2017/04/12 10:17]
Helena Ranta
wiki:kalastuspaikka [2022/09/29 21:54] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 9: Rivi 9:
 Kalastuspaikkojen rakenteissa ja niiden esiintymistiheydessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi lasmarkin eli suolaushuoneen jäännöksiä on vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla,​ jossa ne liittyvät alueen lohenkalastukseen. Verkkoja taas kuivattiin Turunmaan ja Selkämeren saarten silokallioilla siten, että havakset levitettiin lohkarerivien ja lautojen varaan löyhästi vaakasuoraan lepäämään. Merenkurkun moreenisaarilla voitiin kaivaa maahan kivikasoin tuetut paalut, joiden varaan havakset ripustettiin pystyasentoon. Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jäi riviin järjestettyjä lohkareita tai kivikekoja, moreenialueilla kivikasoja. ​ Kalastuspaikkojen rakenteissa ja niiden esiintymistiheydessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi lasmarkin eli suolaushuoneen jäännöksiä on vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla,​ jossa ne liittyvät alueen lohenkalastukseen. Verkkoja taas kuivattiin Turunmaan ja Selkämeren saarten silokallioilla siten, että havakset levitettiin lohkarerivien ja lautojen varaan löyhästi vaakasuoraan lepäämään. Merenkurkun moreenisaarilla voitiin kaivaa maahan kivikasoin tuetut paalut, joiden varaan havakset ripustettiin pystyasentoon. Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jäi riviin järjestettyjä lohkareita tai kivikekoja, moreenialueilla kivikasoja. ​
  
-{{:​wiki:​dsc06152.jpg?​direct&300 |}}Kalastuskaria voitiin käyttää menestyksellisesti vain, jos veneet voitiin saada suojaan aallokolta. Se mahdollisti veneiden säilyttämisen ja helpotti lastaamista ja purkamista. Kalastuskareilla on säilynyt vaihtelevasti jäännöksiä rantavyöhykkeen rakentamisesta tai muokkaamisesta. Louhikkoisilla rannoilla kiviä ja lohkareita kasattiin rantaa vastaan kohtisuoriksi valleiksi, joiden väliin jäi tasaista maanpintaa. Veneet vedettiin maihin vallien väliin suojaan aallokolta. Vallien pituus on noin 6,5–22 metriä. Leveys on tyypillisesti 1,2–1,8 metriä, toisinaan leveämpi aina 2,8 metriin asti. Paikoin rantakallioon on porattu rautatappeja veneen kiinnittämistä varten. Rantautumispaikat ​paikat ​ovat luonteenomaisia kalastuspaikoille,​ mutta kyläsaarten kotisatamissakin oli rantautumispaikkoja. Ne voivat myös liittyä kyläkappeliin,​ kuten esimerkiksi Korppoon (Paraisten) Björkössä. ​+{{:​wiki:​dsc06152.jpg?​300 |}}Kalastuskaria voitiin käyttää menestyksellisesti vain, jos veneet voitiin saada suojaan aallokolta. Se mahdollisti veneiden säilyttämisen ja helpotti lastaamista ja purkamista. Kalastuskareilla on säilynyt vaihtelevasti jäännöksiä rantavyöhykkeen rakentamisesta tai muokkaamisesta. Louhikkoisilla rannoilla kiviä ja lohkareita kasattiin rantaa vastaan kohtisuoriksi valleiksi, joiden väliin jäi tasaista maanpintaa. Veneet vedettiin maihin vallien väliin suojaan aallokolta. Vallien pituus on noin 6,5–22 metriä. Leveys on tyypillisesti 1,2–1,8 metriä, toisinaan leveämpi aina 2,8 metriin asti. Paikoin rantakallioon on porattu rautatappeja veneen kiinnittämistä varten. Rantautumispaikat ovat luonteenomaisia kalastuspaikoille,​ mutta kyläsaarten kotisatamissakin oli rantautumispaikkoja. Ne voivat myös liittyä kyläkappeliin,​ kuten esimerkiksi Korppoon (Paraisten) Björkössä. ​
  
-Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt kalastukseen liittyviä puisia rakenteita, jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja,​ mertoja, kala-aitoja,​ patoja, ruuhia, kalapatsaita). ​+Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt ​[[wiki:​kalastusrakenne|kalastukseen liittyviä puisia rakenteita]], jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja,​ mertoja, kala-aitoja,​ patoja, ruuhia, kalapatsaita). ​
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella,​ Vantaanjoella ja Kymijoella. Piispa Hemmingin tiedetään rakennuttaneen vuonna 1347 Kokemäenjokeen kalastuslaitteen. ((Ks. esim. Salminen 2013: 490–496.)) Lohenkalastukseen liittyviä kruunun kalastuspaikkoja kiinteine pyydyksineen ja rakenteineen ei toistaiseksi ole tutkittu arkeologisina kohteina.+Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella,​ Vantaanjoella ja Kymijoella. Piispa Hemmingin tiedetään rakennuttaneen vuonna 1347 Kokemäenjokeen kalastuslaitteen.((Ks. esim. Salminen 2013: 490–496.)) Lohenkalastukseen liittyviä kruunun kalastuspaikkoja kiinteine pyydyksineen ja rakenteineen ei toistaiseksi ole tutkittu arkeologisina kohteina.
  
 Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta,​ jonka mukaan silakankalastajilla oli kalatupia Tyltyn saarella Porin edustalla. Petrus Magnus Gyllenius kertoo päiväkirjassaan 16.8.1651 nähneensä Korppoon Utön saarella kivijalkoja,​ jotka hänestä olivat ”muinaisten” kalatupien jäännöksiä. ​ Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta,​ jonka mukaan silakankalastajilla oli kalatupia Tyltyn saarella Porin edustalla. Petrus Magnus Gyllenius kertoo päiväkirjassaan 16.8.1651 nähneensä Korppoon Utön saarella kivijalkoja,​ jotka hänestä olivat ”muinaisten” kalatupien jäännöksiä. ​
Rivi 37: Rivi 37:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kalastuspaikkojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 43.+Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kalastuspaikkojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 43.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Gustavsson,​ Kenneth** 1994. Franciskanerklostret på Kökar – nytt ljus över medeltiden i Skärgårdshavet. //Historisk Tidskrift för Finland// 79(3): 494–518. ​ **Gustavsson,​ Kenneth** 1994. Franciskanerklostret på Kökar – nytt ljus över medeltiden i Skärgårdshavet. //Historisk Tidskrift för Finland// 79(3): 494–518. ​
wiki/kalastuspaikka.1491981444.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/12 10:17 / Helena Ranta