Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kalastusrakenne

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:kalastusrakenne [2018/01/18 14:56]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:kalastusrakenne [2019/02/05 16:03]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 6: Rivi 6:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Puusta ​tai kivestä ​tyveneen tai virtaavaan ​veteen rakennettu ​sulkupyydys,​ joka sijoitetaan kalojen säännöllisille kulkureiteille tai kutupaikoille+puusta ​tai kivestä veteen rakennettu ​pyydys
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 13: Rivi 13:
 {{:​wiki:​kalastusrakenne_purkajasuo.jpg?​300 |}} Kalastusrakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä. Niihin on myös voitu liittää muita irrallisia pyydyksiä, kuten verkkoja tai mertoja. Mäntypuiset liisteet, jotka on koottu yhteen niini-, vitsa- tai tuohipunoksin,​ ovat tyypillisimpiä kiinteiden kalastusrakenteiden valmistusmateriaaleja niin Suomessa kuin Itämeren koillisalueella ja Länsi-Venäjällä((mm. Vankina 1970, Loze 2001, Rimantienè 1992, Bērziņš 2008, Piličiauskas 2012, Lozovski et al. 2013)). Liisterakenteita pystyasennossa tukevat paalut on valmistettu useista eri puulajeista;​ todennäköisesti niistä lajeista, joita on ollut helpoimmin saatavilla ja jotka ovat soveltuneet vedenalaisiin rakenteisiin. Suomen esihistoriallisissa kalastusrakenteissa mäntypuiset liisteritilät on sidottu yhteen ohuilla tuohinauhoilla,​ kuten Yli-Iin Purkajasuolla((Koivisto 2012)) ja Haapajärven Lamminojalla((Koivisto et al. tulossa)). ​ {{:​wiki:​kalastusrakenne_purkajasuo.jpg?​300 |}} Kalastusrakenteet ovat tyypillisesti koostuneet useista eri osista, kuten johdinaidoista ja varsinaisista sulkupyydyksistä. Niihin on myös voitu liittää muita irrallisia pyydyksiä, kuten verkkoja tai mertoja. Mäntypuiset liisteet, jotka on koottu yhteen niini-, vitsa- tai tuohipunoksin,​ ovat tyypillisimpiä kiinteiden kalastusrakenteiden valmistusmateriaaleja niin Suomessa kuin Itämeren koillisalueella ja Länsi-Venäjällä((mm. Vankina 1970, Loze 2001, Rimantienè 1992, Bērziņš 2008, Piličiauskas 2012, Lozovski et al. 2013)). Liisterakenteita pystyasennossa tukevat paalut on valmistettu useista eri puulajeista;​ todennäköisesti niistä lajeista, joita on ollut helpoimmin saatavilla ja jotka ovat soveltuneet vedenalaisiin rakenteisiin. Suomen esihistoriallisissa kalastusrakenteissa mäntypuiset liisteritilät on sidottu yhteen ohuilla tuohinauhoilla,​ kuten Yli-Iin Purkajasuolla((Koivisto 2012)) ja Haapajärven Lamminojalla((Koivisto et al. tulossa)). ​
  
-{{:​wiki:​lapinpato_tsieggakuoihka.jpg?​300 |}}Pohjois-Suomen joki- ja järviympäristöistä tunnetaan ​myös kivistä rakennettuja patorakennelmia,​joita kutsutaan **lapinpadoiksi** tai **jättiläisenpadoiksi**((Snellman 1887; Huurre 1983; Rankama 1991; Sarkkinen 2003; Okkonen & Heikkilä 2011; Moisio et al. 2012)). Padot ovat usein olleet jokien tai salmipaikkojen poikki ulottuvia kivirakenteita,​ joista vedenpinnalle saattaa nykyään erottua muutama suurempi kivi. Tietoja lapinpadoista on usein saatu paikallisilta kalastajilta,​ joiden verkot ovat tarttuneet jokiuomissa paikoin säilyneisiin kivi- ja puurakenteisiin. Lapinpatoihin saattaa liittyä myös puisten rakenteiden jäännöksiä. Suuri osa lapinpadoista sijaitse edelleen hyvillä kalastuspaikoilla. Padot ulottuvat kokonaisten jokiuomien yli ja sijaitsevat koskien läheisyydessä((Moisio et al. 2012)) tai sijoittuvat vaelluskalojen pyynnin kannalta edullisille jokisuille((Sarkkinen 2003)). Osa kohteista sijaitsee esihistoriallisten asuinpaikkojen tai pyyntikuoppajärjestelmien läheisyydessä((Okkonen & Heikkilä 2011: 43)). Siksi on oletettu, että samoja kalastuspaikkoja olisi käytetty hyvin pitkiä aikoja ja että patorakennelmien valmistus on voitu aloittaa jo esihistoriallisella ajalla. ​+{{:​wiki:​lapinpato_tsieggakuoihka.jpg?​300 |}}Pohjois-Suomen joki- ja järviympäristöissä on myös kivistä rakennettuja patorakennelmia,​ joita kutsutaan **lapinpadoiksi** tai **jättiläisenpadoiksi**((Snellman 1887; Huurre 1983; Rankama 1991; Sarkkinen 2003; Okkonen & Heikkilä 2011; Moisio et al. 2012)). Padot ovat usein olleet jokien tai salmipaikkojen poikki ulottuvia kivirakenteita,​ joista vedenpinnalle saattaa nykyään erottua muutama suurempi kivi. Tietoja lapinpadoista on usein saatu paikallisilta kalastajilta,​ joiden verkot ovat tarttuneet jokiuomissa paikoin säilyneisiin kivi- ja puurakenteisiin. Lapinpatoihin saattaa liittyä myös puisten rakenteiden jäännöksiä. Suuri osa lapinpadoista sijaitse edelleen hyvillä kalastuspaikoilla. Padot ulottuvat kokonaisten jokiuomien yli ja sijaitsevat koskien läheisyydessä((Moisio et al. 2012)) tai sijoittuvat vaelluskalojen pyynnin kannalta edullisille jokisuille((Sarkkinen 2003)). Osa kohteista sijaitsee esihistoriallisten asuinpaikkojen tai pyyntikuoppajärjestelmien läheisyydessä((Okkonen & Heikkilä 2011: 43)). Siksi on oletettu, että samoja kalastuspaikkoja olisi käytetty hyvin pitkiä aikoja ja että patorakennelmien valmistus on voitu aloittaa jo esihistoriallisella ajalla. ​
  
 Maatutkaa ja viistokaikuluotainta on käytetty onnistuneesti vedenalaisten,​ kivirakenteisten lapinpatojen etsimiseen Pohjois-Suomessa((Moisio et al. 2012)). Sen sijaan puisia, turvemailla ja järvien pohjaliejuissa säilyneitä kalastusrakenteita on vaikea löytää geofysikaalisten menetelmien avulla. Myös mahdollisuudet paikantaa rakenteita arkeologisessa inventoinnissa tai esitutkimuksissa esimerkiksi pintapoiminnan,​ kuivatusojien tai matalan rantaveden tarkastelun avulla ovat rajallisia. Maatutkaa ja viistokaikuluotainta on käytetty onnistuneesti vedenalaisten,​ kivirakenteisten lapinpatojen etsimiseen Pohjois-Suomessa((Moisio et al. 2012)). Sen sijaan puisia, turvemailla ja järvien pohjaliejuissa säilyneitä kalastusrakenteita on vaikea löytää geofysikaalisten menetelmien avulla. Myös mahdollisuudet paikantaa rakenteita arkeologisessa inventoinnissa tai esitutkimuksissa esimerkiksi pintapoiminnan,​ kuivatusojien tai matalan rantaveden tarkastelun avulla ovat rajallisia.
wiki/kalastusrakenne.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 11:47 / Helena Ranta